puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Salaperäisen sammaksen etiologia pysyi epäselvänä

Salaperäisen sammaksen etiologia pysyi epäselvänä

31.1.2020 klo 14:00

Vauvojen sammaksen syyt ovat pysyneet kysymysmerkkinä tutkijoille. Pienessä suomalaistutkimuksessa ei havaittu lainkaan yleisintä Cancida albicans -hiivasientä vauvojen suiden limakalvoilta otetuissa näytteissä. Tutkimus osoitti myös, ettei happamista mehuista ole apua sammaksen hoitoon, vaikka niiden käyttöön vanhempia yleisesti ohjeistetaankin.

Suomalaistutkijoita kiinnosti sammaksen etiologia ja kysymys, onko sammas kandidaasia lainkaan. Tutkimuksessa tutkittiin C. albicansin esiintymistä vauvojen suissa sekä puolukka- ja sitruunamehun tai kivennäisveden tehoa sammaksen hoidossa. Tutkimuksessa oli mukana 32 alle vuoden ikäistä täysiaikaisena syntynyttä vauvaa, joilla oli tai ei ollut suun limakalvoilla näkyvää valkeaa katetta. Vauvojen suiden limakalvoilta otettiin sivelynäytteitä tavanomaisten neuvolakäyntien yhteydessä.

Tutkimuksen mukaan vauvoilta, joilla ei ollut näkyviä merkkejä sammaksesta, ei löytynyt C. albicansia. Ainoastaan yhdellä näistä vauvoista oli näytteestä viljeltävissä Candida Parapsilosis. Myöskään niillä vauvoilla, joilla oli terveydenhoitajien sammakseksi diagnosoimia peitteitä, ei löytynyt C. albicansia. Tulos poikkeaa hieman aiempien tutkimusten tuloksista, joissa C. albicans on yhdistetty sammakseen.

– Tuoretta tutkimusta aiheesta on vähän, ja valitettavasti otoksemme jäi tässä tutkimuksessa hyvin pieneksi. Kuitenkin jäimme miettimään, onko sammakseksi diagnosoitu edes aina hiivasienen aiheuttamaa vai esimerkiksi maitoa tai hilseilevää limakalvoa, toteaa lasten hammashoidon erikoishammaslääkäri Anne Vainionpää.

Äidin rintatulehduksella ja antibioottien käytöllä näytti kuitenkin olevan yhteys kliinisesti diagnosoituun sammakseen tässä tutkimuksessa.

Tutkimuksen mukaan puolukka- ja sitruunamehu tai kivennäisvesi eivät tehonneet sammakseen. Hoidon tehoa kontrolloitiin puhelinsoitoilla noin kaksi viikkoa sen aloittamisesta. Kolme neljästä vanhemmasta kertoi, ettei muutosta ollut tapahtunut.

– Yllätyin etenkin joidenkin terveydenhoitajien neuvosta käyttää sammaksen hoitoon penslausta kivennäisvedellä, joka ei ole hapan tuote eikä sen käytöllä näin ollen olisi muuta kuin korkeintaan huuhteluvaikutus – pH on noin 5,5 luokkaa, kertoo Vainionpää.

Usein sammas häviääkin itsestään, mutta on hyvä muistaa, että vauvan suussa voi olla myös hoitoa vaativa hiivatulehdus.

Pieni tutkimus ei antanut lisäselvyyttä sammaksen etiologiaan, vaan jatkotutkimuksia sammaksen syistä ja luonteesta toivotaan ja tarvitaan.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 2/2020

Lähde: Vainionpää A, Tuomi J, Kantola S, Anttonen V. Neonatal thrush of newborns: Oral candidiasis? Clin Exp Dent Res. 2019; 5(5): 580–582.

Artikkelin tila:
Julkinen
Annika Nissinen
Pääkategoria:
Alakategoria: