puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

SuunTa kohti Kantaa

Kun KanTaa eli Kansallista terveysarkistoa alettiin suunnitella, ajatuksena oli ensisijaisesti kehittää sähköinen potilasasiakirja-arkisto.  
– Projektin edetessä tiedon käytettävyys sekä toiminnallisuus ovat kuitenkin nousseet entistä tärkeämpään rooliin, toteaa Seppo Turunen.

Yksi Kanta-palveluiden kulmakivistä on valtakunnallinen Potilastiedon arkisto. Se sisältää Potilasasiakirjojen arkistointipalvelun ja Tiedonhallintapalvelun. Arkiston avulla potilaaseen hoitosuhteessa oleva terveydenhuollon ammattilainen saa – potilaan suostumuksella – potilaan tiedot käyttöönsä aina tarvittaessa.
– Tieto ei enää ole sidottua rekisterinpitäjään ja organisaatioon, ja sen uudelleenkäyttö on riippumatonta sen kirjaajasta.
Tämä parantaa potilasturvallisuutta, vähentää päällekkäisiä tutkimuksia ja edistää potilaan omahoitoa.

Monien Potilastiedon arkiston edellyttämien tietosisältöjen kirjaaminen on ollut jo pitkään säädettynä laissa, esim. potilasasiakirja-asetuksessa. Arkiston loppukäyttäjä, terveydenhuollon ammattilainen, käyttää jatkossakin tuttua potilastietojärjestelmää. Potilastiedon arkisto ei korvaa sitä eikä näin ollen tule poistamaan tarvetta potilastietojärjestelmien kehittämiseen.  

KanTa-hankkeen onnistuminen vaatii myös terveydenhuoltohenkilökunnan panosta. Yksi tärkeä tehtävä tulee olemaan rakenteisen kirjaamisen opettelu. Se tarkoittaa mm. merkintöjen tekemistä käyttäen määriteltyjä kansallisia otsikoita.
– Rakenteinen kirjaaminen on edellytys mm. sille, että eri potilastietojärjestelmät voivat käsitellä – eivät vain näyttää – kirjattua tietoa, ja että tietoa voi hakea koosteina.
Rakenteisen kirjaamisen opiskeluun on saatavilla esim. THL:n tänä vuonna julkaisema Terveydenhuollon rakenteisen kirjaamisen opas (osa 1).  

Vuoden 2013 alussa STM käynnisti SuunTa-hankkeen (Strateginen suunnitelma suun terveydenhuollon tietosisällön liittämiseksi osaksi Kansallista terveysarkistoa). SuunTaan kuuluu kolme vuonna 2015 alkavaa, THL:n ohjaamaa pilottihanketta, joissa testataan Kannan käyttöä ja käytön asettamia vaatimuksia suun terveydenhuollossa. Pilottihankkeet toteutetaan julkisella puolella Tampereen suun terveydenhuollossa (käyttää Effica-potilastietojärjestelmää) ja Lahden suun terveydenhuollossa (Winhit-järjestelmä) sekä yksityispuolella Plusterveydessä (eDoctoral-järjestelmä). Piloteissa tuotetaan myös kansallisesti yhtenäistä koulutus- ja tukimateriaalia.

Suun terveydenhuollon tiedot tulevat osaksi Kantaa 1.9.2016 mennessä. Ensimmäisessä vaiheessa Potilastiedon arkistoon määriteltäviä sisältöjä ovat mm. hampaiston nykytila (statustiedot) sekä suun terveydenhuollon indeksit ja mittaukset. Seuraavassa vaiheessa tehtäviä määrittelyjä ovat oikomishoito ja omahoito.  
– Muilta osin suun terveydenhuollon potilaskertomusasiakirjojen rakenne noudattaa yleistä terveydenhuollon potilaskertomuksen rakennetta.

Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 11/2014

Lähde: Asiantuntijahammaslääkäri Seppo Turusen luento ”Kanta-palvelut ja suun terveydenhuolto” Apollonian Kansanterveysjaoston kesäseminaarissa 28.8.2014.