Suomalainen systemaattinen katsaus osoitti, että ksylitoli vähentää mutans-streptokkien määrä plakissa ja syljessä, mutta ei vaikuta suun mikrobistoon kokonaisuudessaan. Tutkijat näkevätkin ksylitolin eräänlaisena suuprebioottina.

Systemaattinen katsaus tarkasteli kliinisiä mikrobiologisia tutkimuksia, joissa tutkittiin ksylitolia ja erytritolia sisältävien purukumien ja makeisten käytön vaikutusta mutans-strepotokkien määrään. Katsaukseen poimittiin mukaan 2000–2019 julkaistut prospektiiviset satunnaistetut tutkimukset, ja niitä löytyi ksylitolista 561 ja erytritolista 83. Kliinisistä tutkimuksista katsauksen kriteerit täytti 21 tutkimusta 50 ksylitolitutkimuksesta ja yksi tutkimus viidestä erytritolitutkimuksesta.

Katsauksen mukaan suurin osa tutkimuksista tarkasteli ksylitolin käytön vaikutusta mutans-streptokokkeihin. Tutkimusten kesto vaihteli muutamasta viikosta useampaan kuukauteen. Yhdeksän tutkimusta oli laadultaan hyviä, ja ne osoittivat ksylitolin käytön vähentävän mutans-streptokokkien määrää. Kolmessa tutkimuksessa tehtiin koko mikrobiston analyysi ja havaittiin, ettei ksylitolilla ole vaikutusta suun mikrobistoon kokonaisuudessaan.

Tutkimustulosten pohjalta ksylitolia voitaisiinkin kutsua suuprebiootiksi, sillä se pystyy vähentämään mutans-streptokokkien määrää selektiivisesti ja vaikuttamaan edullisesti ”kariesmikrobiomiin” vaikuttamatta suun koko mikrobistoon. Ksylitolilla on siten potentiaalia muokata plakin koostumusta ja tarttuvuutta suunterveyttä edistävään suuntaan.

– Arginiiniakin nimitetään prebiootiksi. Vastaavasti ksylitoli lisää mikrobiston resilienssiä ja vähentää dysbioosia, sanoo dosentti Eva Söderling.

Viime vuosina mikrobistoanalyysit ovat lisääntyneet, ja yksittäisten suumikrobien määrittäminen on vähentynyt. Söderling suhtautuu varovasti uusiin mikrobistoanalyyseihin, mikäli ne eivät ole kohdennettuja.

– Mikrobistoanalyysit eivät usein tuo mitään mullistavaa uutta, joka kumoaisi vanhat viljelymenetelmiin perustuvat työt. Ne eivät välttämättä löydä mutans streptokokkeja, ja analyyseistä voidaan saada omituisia tuloksia. Uusia kariekseen kytkeytyviä mikrobeja on löytynyt, mutta mutans streptokokit ovat edelleen ne tärkeimmiksi tunnustetut kariespatogeenit.

Tutkijat myös muistuttavat, että ksylitolitutkimuksissa ja -katsauksissa annoskoolla on suuri merkitys. Ksylitolin päivittäisen annoksen tulisi olla 4–5 g tai enemmän, jotta vaikutukset näkyvät. Esimerkiksi viimeisimmässä ksylitolia käsitelleessä

Cochrane-katsauksessa puolet mukaan otetuista tutkimuksista ei täyttänyt tätä annoskoon kriteeriä, mikä kyseenalaistaa katsauksen johtopäätökset.

Nyt tehdyn katsauksen mukaan näyttö ksylitolin vaikutuksesta on vahvaa, mutta erytritolin vaikutuksista kaivataan vielä lisätutkimuksia. Ainoa prospektiivinen erytritolitutkimus ei osoittanut erytritolin vaikuttavan mutans-streptokokkien määriin.

Lähde: Söderling E, Pienihäkkinen K. Effects of xylitol and erythritol consumption on mutans streptococci and the oral microbiota: a systematic review. Acta Odontol Scand. 2020. Julkaistu verkossa 7.7.2020. Doi: 10.1080/00016357.2020.1788721