puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Tiedolla parempaan sote-tulevaisuuteen

Tekeillä olevaan sote-uudistukseen liittyy erottamattomasti sosiaali- ja terveydenhuollon ICT- eli tieto- ja viestintäteknologiauudistus.

Lukuisten käynnissä olevien sote-ICT -hankkeiden yhteisenä tavoitteena on, että sosiaali – ja terveydenhuollossa tietoa kerättäisiin yhdenmukaisin tavoin ja että sitä myös vaihdettaisiin sujuvasti ja jatkojalostettaisiin tehokkaasti esim. terveyspolitiikan tarpeisiin.
– Aiemman toiminnan tuloksista ja esimerkiksi potilaista saatavilla oleva tieto ja sen käytettävyys ohjaavat terveydenhuollon toimintaa voimakkaasti, toteaa erityisasiantuntija Jari Porrasmaa STM:stä.
– Suomalaisessa terveydenhuollossa tietoa on kerätty ahkerasti vuosikymmeniä, mutta usein se ei ole hyötykäytössä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonkeruun, -hallinnan ja -käytön tavoitteet on hahmoteltu STM:n ”Sote-tieto hyötykäyttöön 2020” -strategiassa. Päämääränä on saada koottua ja yhdistettyä rakenteista tietoa sekä alueellisista rekistereistä että ylisektoraalisten toimijoiden, kuten Kelan ja THL:n, rekistereistä. Tietoa pyritään jatkojalostamaan mm. tutkimuksen, johtamisen ja terveyspolitiikan käyttöön, jotta rajalliset resurssit saataisiin kohdennettua tehokkaasti.
Strategiassa sote-tietoa ja sen hyötykäyttöä on hahmoteltu paitsi palvelujärjestelmän, myös sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisen sekä kansalaisen näkökulmista.
– Kansalaisten osalta tavoitteena on entistä suurempi oma-aloitteisuus ja isompi vastuu omasta hyvinvoinnista.

Pitkällä tähtäimellä pyritään siihen, että kansalainen saisi sähköisistä terveyspalveluista luotettavaa hyvinvointitietoa, pystyisi tekemään terveyshyötyjä tuottavia omamittauksia sekä mm. kirjaamaan omaa terveyttään koskevia tietoja ns. hyvinvointialustaan ammattilaisten nähtäväksi.
Terveydenhuollon ammattilaisen näkökulmasta strategiassa pyritään arkityötä mahdollisimman hyvin tukeviin järjestelmiin, jotka tarjoavat mm. päätöksenteon tukea.
– Sähköisten palveluiden tulee olla luonteva osa arkityötä. Jokaisen käytössä on tietyt työkalut, joiden käyttöön on saatu koulutus, ja sovitut toimintamallit ovat kaikille selvät. Jokainen myös tietää, miksi erilaista tietoa kerätään ja osaa hyödyntää sitä tietoturvallisesti.

Terveydenhuollon ehkä puhutuimman ICT- hankkeen, Kannan eli Kansallisen Terveysarkiston, tavoitteena on standardisoida ja harmonisoida terveydenhuollon keräämä ja säilyttämä tieto.
– Tähän asti tieto on ollut kunkin potilastietojärjestelmän omassa formaatissa, eivätkä nämä järjestelmät keskustele keskenään.
Tulevaisuudessa potilastiedon tulisi olla kaikkien potilaaseen hoitosuhteessa olevien tahojen saatavissa yhdellä haulla yhdestä paikasta – reaaliaikaisesti ja tietoturvallisesti, potilaan koko eliniän. Tämä edellyttää tiedon rakenteisuutta eli käytännössä tietojen kirjaamista yhdenmukaisella tavalla.

Tiedon tehokas kerääminen ja hyötykäyttö vaativat myös tehokasta yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Niinpä sote-ICT -uudistukseen liittyy AKUSTI-foorumi (Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyö). AKUSTIn tarkoituksena on luoda vakiintunut yhteistyömalli sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämiseen. Lisäksi AKUSTIssa yhdistetään kehittämistarpeita ja -ideoita yhteistyöprojekteiksi.

1.1.2017 toimintansa aloittavien sote-alueiden tarkoitus on toimia potilasrekisterien rekisterinpitäjinä. Monta muuta vastuukysymystä ja yksityiskohtaa on kuitenkin vielä täysin auki.
– Kaiken ei kuitenkaan onneksi tarvitse olla täysin valmista 1.1.2017, vaan kehitystyö jatkuu tämänkin jälkeen.

Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 11/2014

Lähde: erityisasiantuntija Jari Porrasmaan luento ”Sote ICT -hankkeiden kokonaiskuva” Apollonian Kansanterveysjaoston kesäseminaarissa 28.8.2014.