Botuliinitoksiinista voi olla apua kroonistuneesta purentaelinkivusta tai voimakkaasta bruksauksesta kärsiville potilaille. Suurin osa purentavaivapotilaista saa kuitenkin avun perinteisillä hoitokeinoilla. Tuoreiden tutkimusten mukaan botuliinitoksiini voisi helpottaa myös kasvojen kolmoishermosärkyä. Botuliinitoksiinihoidoista kaivataan vielä lisää tutkimusnäyttöä.
Purentavaivoilla (TMD, Temporomandibular Disorders) tarkoitetaan purentalihasten, leukanivelten ja hampaiston erilaisia kiputiloja ja toimintahäiriöitä. Yleinen TMD-vaivan aiheuttaja on bruksismi eli hampaiden yhteen pureminen tai narskuttelu nukkuessa tai valveilla. TMD-oireita on jopa joka toisella ihmisellä, mutta hoidontarvetta vain pienellä osalla suomalaisista TMD-potilaista. Potilaan omahoidolla, purentakiskohoidolla ja erilaisilla fysioterapian keinoilla on perinteisesti ollut iso rooli purentavaivojen hoidossa. Tarvittaessa voidaan käyttää myös kipulääkkeitä.
Suurin osa potilaista hyötyy perinteisistä TMD-hoitomenetelmistä, mutta osaa potilaista perinteiset hoitomenetelmät eivät auta.
– Pitkään jatkunut kipu voi kroonistua, ja olisi tärkeä katkaista kipukierre ajoissa. Etenkin jos taustalla on voimakas bruksismi, botuliinitoksiini voisi olla yksi hoitovaihtoehto, sanoo protetiikan ja purentafysiologian erikoihammaslääkäri Rosita Kantola.
– Perinteisten hoitotapojen sijaan monet saatavat hakea uudempia hoitokeinoja, kuten botuliinitoksiinihoitoja, joiden odotetaan tarjoavan nopeaa ratkaisua kipuun, Kantola jatkaa.
Botuliinitoksiini on Clostridium botulinum-bakteerin erittämä voimakas hermomyrkky. Sitä käytetään erittäin pieninä määrinä lääkinnällisissä tarkoituksissa, mikä perustuu siihen, että aine lamauttaa lihasta estämällä hermoimpulssin pääsyn lihassoluun. Botuliinitoksiinilla on tämän lisäksi todettu myös olevan kipua lievittävä ominaisuus. Botuliinitoksiinin vaikutus menee ohi 3–4 kuukaudessa. Hoitoa voidaan joutua toistamaan.
– Riskinä on, että jotkut TMD-potilaista voivat tulla psykologisesti riippuvaksi botuliinihoidosta, etenkin jos taustalla on psykologisia tekijöitä, sanoo Kantola.
Botuliinitoksiinin tehoa kivunlievittäjänä bruksismista kärsivillä potilailla ja kasvokipupotilailla on tutkittu jo 2000-luvun alusta alkaen. Tutkimusnäyttöä botuliinitoksiinin tehosta TMD-vaivojen hoidossa on vielä vähän, mutta jotkut tutkimustulokset ovat silti olleet lupaavia. Tutkimuksissa on havaittu, että botuliinitoksiini voi helpottaa myös neuropaattista kipua, kuten kolmoishermosärkyä. Suomessa botuliinitoksiinihoitoa käytetään esimerkiksi erikoissairaanhoidossa potilailla, joilla puremalihaskipu aiheuttaa vaikeaa toimintahaittaa. Ruotsissa ollaan laatimassa tutkimustulosten pohjalta ehdotusta suosituksesta botuliinitoksiinin käytöstä erikoishammashoidossa.
Botuliinitoksiinilla voidaan hoitaa purentavaivojen lisäksi esimerkiksi lihaskramppeja, raajojen jäykkyyttä ja pakkoliikeoireita sekä lievittää migreeniä. Botuliinitoksiinihoito on turvallinen hoito oikein toteutettuna. Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto, Valvira katsoo, että botuliinitoksiinihoitojen antaminen on vaativaa lääketieteellistä osaamista edellyttävä toimenpide.
Prof. Malin Ernberg Ruotsista luennoi botuliinitoksiinihoidoista hammaslääketieteessä Hammaslääkäripäivillä pe 11.11. klo 14.45–15.30 (Finns det evidens för behandling av orofacial smärta med botulintoxin?) ja klo 16.00–16.45 (Botulinum toxin in dental practice).
Lisätietoja:
HLT, EHL Rosita Kantola, rosita.kantola (at) ovph.fi