Suun terveydenhuollon vaikuttavuutta voitaisiin parantaa kohdentamalla palveluja niitä eniten tarvitseville. Vaikuttavuudesta kertyy jatkuvasti uutta tutkimustietoa, mikä palvelee sekä potilaita että yhteiskuntaa, mutta etenkin väestötason vaikuttavuudesta tiedetään vielä vähän. Suun terveydenhuollon palvelujen vaikuttavuus yksinään on kuitenkin rajallista.
Vaikuttavuudella haetaan vastausta siihen, miten tiettyjä asioita tekemällä saavutetaan tavoitteet – terveyttä, hyvinvointia ja tasavertaisuutta. Suun terveydenhuollon vaikuttavuuden arviointia tarvitaan entistä enemmän, kun on ratkaistava rajallisten resurssien kohdentamista näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkittua tietoa hoidon vaikuttavuudesta tarvitaan myös priorisoinnissa, eli hoitomuotojen valintaa ja potilasryhmiä koskevissa päätöksissä.
Väestöryhmien väliset erot sekä suunterveydessä että palvelujen käytössä ovat edelleen suuria. Tutkimuksen mukaan ne, joilla on hyvä suunterveys tai parempi sosioekonominen asema käyvät useammin ja säännöllisemmin hoidossa kuin ne, joilla on huono suunterveys tai alhaisempi sosioekonominen asema. Palvelut tulisi suunnata määrätietoisemmin niille, joilla paljon hoidon tarvetta.
– Erityisesti niukat resurssit, kuten Kela-korvaukset tulisi kohdentaa niille, joilla on huono sosioekonominen asema ja alhaiset tulot. Korkeat asiakasmaksut terveyskeskuksissa ovat pienituloisille iso este hoitoon hakeutumisessa, sanoo professori Liisa Suominen.
Tutkimustietoa suun terveydenhuollon järjestelmätason vaikutuksista terveyden tuottamisessa on vielä vähän. Tällä hetkellä tutkimustietoa löytyy enemmän yksittäisten hoitotoimenpiteiden ja interventioiden vaikuttavuudesta. Yksilötason vaikuttava hoito ei vielä takaa suun terveydenhuollon palvelujen vaikuttavuutta.
– Yksittäisten toimenpiteiden sijaan tulisi tutkia erityisesti pitkäaikaisia koko järjestelmän ja elinympäristön vaikutuksia, toteaa Suominen.
– Suun terveydenhuollon palvelujen vaikuttavuus yksin on rajallista. Muut tekijät, kuten ympäristö, ovat määräävämpiä. Esimerkiksi lasten suunterveyden paranemiseen 1970-luvulta lähtien on luultavasti vaikuttanut enemmän fluorihammastahnan yleistyminen kuin järjestelmälliset suunterveyden palvelut, jatkaa Suominen.
Suun terveydenhuollon vaikuttavuutta voidaan tarkastella ulottuen yksilötasolta palvelujärjestelmään,
ja potilaan kokemasta terveydestä kliinisiin mittareihin. Lisääntyvä tutkimustieto vaikuttavuudesta palvelee sekä toimintansa aloittavia hyvinvointialueita, priorisointikeskustelua että palvelujen suunnittelua.
Lisätiedot:
Prof. Liisa Suominen, liisa.suominen (at) uef.fi
HLT, erikoistuva hammaslääkäri Eero Raittio, raittioe (at) dent.au.dk