Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että perimä vaikuttaa myös tutuimpien suusairauksien, kuten. karieksen riskiin. Hammaslääketieteellisiä tutkimusprojekteja on aloitettu myös suomalaista geeniperimää tutkivassa FinnGen-hankkeessa. Geneettisen sairastumisriskin tunnistaminen voi ohjata yksilöllisempiin hoitotapoihin.
Riski sairastua suusairauksiin on osittain yksilön geenien määräämää.
– Elintavoilla on suuri merkitys suusairauksien kehittymisessä, mutta myös perimä vaikuttaa merkittävästi näiden sairauksien riskiin, sanoo tutkijatohtori Aino Salminen.
Myös yleisissä suusairauksissa, kuten karieksessa ja hampaiden kiinnityskudossairaudessa eli parodontiitissa, yksilön perimä määrittää osaltaan sitä, kuinka helposti sairastumme. Esimerkiksi parodontiitissa perinnöllisesti hyvin alttiit sairastuvat herkemmin nuorena, sairaus voi edetä nopeasti ja hyvin pienikin määrä plakkia voi aiheuttaa parodontiitin.
Tavoitteena on, että geenitieto voisi auttaa optimoimaan diagnostiikkaa ja hoitoa yksilötasolla myös hammaslääketieteessä. Geneettinen tutkimus voi paljastaa uusia biologisia mekanismeja sairauksien taustalla, mikä voi auttaa kehittämään esimerkiksi uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja. Genomitiedon pohjalta räätälöidyt yksilölliset hoidot eli täsmähammaslääketiede sen sijaan ajoittuu pidemmälle tulevaisuuteen.
– Mikäli pystyisimme tunnistamaan potilaat, joilla on geneettinen alttius sairastua, voisimme käyttää tätä tietoa hyväksi muun muassa potilaan motivoinnissa, kutsuvälin määrittämisessä ja ennaltaehkäisevän hoidon kohdentamisessa, toteaa Salminen.
Hammaslääketieteellisiä sekä hammaslääketiedettä ja lääketiedettä yhdistäviä tutkimuksia on aloitettu FinnGen-tutkimushankkeessa. Erikoishammaslääkäri Satu Strausz on julkaissut esimerkiksi FinnGen-aineiston pohjalta tutkimuksen uniapnean genetiikasta ja onnistunut löytämään suomalaisilta uuden uniapneaan liittyvän geenilokuksen, joka on riippumaton painoindeksistä.
Varsinaisista hammassairauksista odotetaan kliinisiä tuloksia muutaman vuoden päästä. FinnGen-hankkeessa tehdään geenianalyysiä esimerkiksi hammaspuutosten sekä huuli- ja suulakihalkioiden perusgenetiikan selvittämiseksi. Hankkeessa pyritään myös löytämään muun muassa parodontiittiin, kariekseen, purentaelimistön toimintahäiriöihin ja suun punajäkälään liittyviä geenimuunnoksia.
FinnGen-tutkimushankkeessa ovat mukana lähes kaikki suomalaiset biopankit, ja hankeen tavoitteena on kerätä genomitieto 500 000 suomalaiselta. Hankkeessa ollaan erityisen kiinnostuneita suomalaisesta tautiperimästä, jonka kartoitus voi auttaa monien sairauksien tutkimuksessa ja ehkäisyssä.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori, erikoistuva hammaslääkäri Aino Salminen,
aino.m.salminen (at) helsinki.fi, p. 050 303 4510
Aihe on esillä Apollonia Symposiumissa 19.–20.3.2021 (webinaari).