puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Väitös: Pysyvistä hampaista tarkimmat tulokset oikeuslääketieteellisessä ikäarvioinnissa

Pysyvistä hampaista tarkimmat tulokset oikeuslääketieteellisessä ikäarvioinnissa

23.8.2019 klo 13:00

Yksilön iän arvioinnilla on tärkeitä käyttötarkoituksia oikeuslääketieteessä. Oikeuslääketieteellistä iän arviointia käytetään vainajien tunnistamisvarmuuden parantamiseen, turvapaikanhakijoiden henkilöllisyyden selvittämiseen sekä henkilörekisteritietojen muutosten varmistamiseen. Tutkimusmenetelminä käytetään yleisesti hampaiston ja luuston kehitystä selvittäviä menetelmiä, jotka edellyttävät useimmiten röntgenkuvausta. Hampaisto- ja luustoikä on aina arvio kronologisesta iästä. Turvapaikanhakijat ovat useimmiten lähtöisin kehitysmaista, ja niistä voi olla haastavaa saada luotettavaa vertailuaineistoa ikäarvioita varten.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli 1) arvioida käden ja ranteen kehityksessä yleisesti käytettyä Greulichin ja Pylen menetelmää (1959) sekä verrata tätä ja muita käytössä olevia luusto- ja hampaistomenetelmiä toisiinsa; 2) tutkia turvapaikanhakijoiden oikeuslääketieteellisiä ikäarvioita Suomessa ja niitä koskevaa lainsäädäntöä; 3) luoda uusi, erityisesti somaliväestön tutkimiseen soveltuva hampaistokehitysmalli ja vertailla sitä Willemsin menetelmään (2001) sekä 4) tutkia nuorten somalien ikäarvioiden tarkkuutta yhdistämällä tieto seitsemän pysyvän alahampaan (hampaat 31–37) kehityksestä viisaudenhampaiden kehityksestä saatavilla olevaan tietoon.

Väitöstutkimuksen ensimmäisessä osassa analysoitiin Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofissa vuonna 2004 menehtyneiden suomalaisten lasten röntgenkuvat (N = 47) käyttäen eri hampaisto- ja luustoiän arviointimenetelmiä. Toinen osatutkimus perustui suomalaisiin lakiteksteihin, EU:n ja Suomen turvapaikanhakijatilastoihin sekä vuonna 2015 tehtyjen oikeuslääketieteellisten ikäarvioiden analyysiin. Kolmannessa osatutkimuksessa analysoitiin Suomessa syntyneiden ja asuvien somalien hampaiston kehitystä tutkimalla hampaiden 31–37 sekä viisaudenhampaiden kehittymistä. Kolmannen osatutkimuksen aineistona oli 635 4–18-vuotiasta ja neljännen osatutkimuksen aineistona 803 3–23-vuotiasta somalilasta ja -nuorta, joiden tarkka kronologinen ikä oli tiedossa.

Kun hampaiston ja luuston kehitystä selvittäviä menetelmiä vertailtiin, parhaiten kronologista ikää vastasivat pysyvät hampaat ilman viisaudenhampaita. Vuonna 2015 ikätutkimus tehtiin Suomessa 149 turvapaikanhakijalle, jotka olivat lähtöisin useimmiten Afganistanista, Irakista tai Somaliasta. Ikäarviotutkimuksia koskeva lainsäädäntö on otettu Suomessa hyvin vastaan. Väitöstutkimus osoitti myös, että yleisesti käytetty Willemsin menetelmä toimii hyvin somalilapsilla. Yhdistämällä tieto pysyvien hampaiden ja viisaudenhampaiden kehityksestä ikäarvioiden tarkkuus paranee etenkin 12–15-vuotiaiden ikäryhmässä, jolla koko hampaiston kehitys on vielä kesken.

Väitökseen johtaneet tutkimukset tehtiin Helsingin yliopistossa, Pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen suun erikoishoidon yksikössä sekä Helsingin terveyskeskuksessa.

Artikkelin tila:
Julkinen
Mari Metsäniitty
Pääkategoria:
Alakategoria:
Kainalojutun teksti:

Mari Metsäniitty

HLL (väit.), oikeushammaslääkäri

 

Vastaväittäjä

Pertti Pirttiniemi, professori

Oulun yliopisto

Kustos

Antti Sajantila, professori

Helsingin yliopisto

Esitarkastajat

Maija-Laine Alava, professori emerita

Itä-Suomen yliopisto

Pekka Karhunen, professori emeritus

Tampereen yliopisto

Ohjaajat

Janna Waltimo-Sirén, yliopistonlehtori, dosentti

Helsingin yliopisto

Helena Ranta, professori emerita

Helsingin yliopisto

Verkkojulkaisun osoite: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/301893

Kainalojutun otsikko:
Forensic Age Assessment in Finland, and Dental Development of Somalis