puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Väitös: Kudosteknologiset lähestymistavat kallon ja kasvojen luuvaurioihin

Väitös: Kudosteknologiset lähestymistavat kallon ja kasvojen luuvaurioihin

20.8.2021 klo 12:00

Väitöstutkimus antaa uutta tietoa kliinisesti sovellettavista kudosteknologisista lähestysmistavoista kallon ja kasvojen luuvaurioiden korjaamiseksi. Luukudosteknologiasta (BTE) odotetaan uuden sukupolven kudossiirteitä luukudosvaurioiden hoitoon.

Solujen rooli kudosteknologiassa on muuttunut merkittävästi viime vuosikymmenellä, ja tutkimus on kohdistunut yhä enemmän solujen parakriinivaikutukseen, joka välittyy erittyvien proteiinien ja ekstrasellulaarivesikkelien (EV) kautta. Ymmärtääksemme ihmisen kantasoluista peräisin olevien EV:ien roolin kudosteknologiassa, sekvensoimme näiden sisältämien pienten ei-koodaavien RNA-molekyylien ilmentymisprofiilit rasvakudoksen strooma-/kantasoluista (AT-MSC) ja pluripotenteista kantasoluista (hPSC). Totesimme selvät eroavaisuudet näiden välillä, mikä osoitti solukommunikaation etenevän myös EV-välitteisesti.

Verisuonittuminen on keskeinen haaste BTE-sovelluksissa suurissa luukudosvaurioissa. On todettu, että paikallinen kasvutekijöiden annostelu vaikuttaa vain lyhytaikaisesti. Pieni­molekyylisissä yhdisteissä on tarjolla vaihtoehtoisia kustannustehokkaita bioaktiivisia aineita, joista tutkimme kahden, dimetyylioksalyyliglysiinin (DMOG) ja baikaleiinin, vaikutusta ATMSC:n proangiogeeniseen sekre­tomiin. DMOG ja baikaleiini stabiloivat tehokkaasti hypoksiaa indusoivaa tekijää (HIF-1a) ja säätelivät proangiogeenisia sytokiineja, kuten verisuonen endoteelikasvutekijää (VEGF) ja verihiutalekasvutekijää ­(PDGF-BB), mikä osoitti kemiallisesti indusoidun hypoksian edistävän AT-MSC:n proangiogeenista potentiaalia.

In vivo -bioreaktorikonseptin (IVB) tarkoituksena on hyödyntää potilaan omaa kehoa uudiskudosten verisuonittumisessa poistaen paikallisesti annettujen kasvutekijöiden tai -solujen tarpeen hyödyntämällä kudosten luontaista uusiutumiskykyä. Tutkimuksessa testattiin lammasmallissa tehostetun luutumisen ja verisuonittumisen aikaansaamiseksi lihas- ja luukalvosiirteitä sekä -kielekkeitä alloplastisilla luusiirteillä. IVB-rakenteiden toiminnallisuus arvioitiin rekonstruoimalla näiden avulla leukakulman luuvaurioita. Verisuonittunut luukalvokieleke-IVB johti voimakkaimpaan verisuonittumiseen ja tehostettuun luuvaurion korjaantumiseen leukakulmassa verrattuna muihin IVB-tekniikoihin.

Väitöstutkimus toteutettiin Helsingin yliopiston suu- ja leukasairauksien osastossa.

Artikkelin tila: 
Julkinen
Ahmed Abushahba
Pääkategoria: 
Alakategoria: 
Kainalojutun teksti: 

Ahmed Abushahba
DDS

VASTAVÄITTÄJÄ
Henning Schliephake, professor
The Georg August University of
Göttingen, Germany

KUSTOS
Riitta Seppänen-Kaijansinkko,
professori
Helsingin yliopisto

ESITARKASTAJAT
Sean Peter Edwards, professor
University of Michigan School of Dentistry, USA

Niko Moritz, dosentti
Turun yliopisto

OHJAAJAT
Riitta Seppänen-Kaijansinkko,
professori
Helsingin yliopisto

Bettina Mannerström, dosentti
Helsingin yliopisto

Verkkojulkaisun osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-7407-9

Kainalojutun otsikko: 
Craniomaxillofacial bone tissue engineering — a translational approach