Hammaslääketieteellinen hoito on ensisijainen hammasperäisessä infektiossa, muistuttaa kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri Nina Mandelin.
– Pelkän antibiootin käyttö voidaan katsoa hoitovirheeksi, jos infektio on selkeästi tietystä hampaasta johtuvaa, Mandelin painottaa.
Kun pulpiitti tai primääri akuutti apikaalinen parodontiitti hoidetaan asianmukaisesti, antibioottihoitoa ei yleensä edes tarvita.
Antibioottiprofylaksia tai lyhyt lääkekuuri hoidon jälkeen voi olla tarpeen infektioriskipotilaille, joille tehdään juurihoito kroonisen apikaalisen parodontiitin takia. Profylaksialla ehkäistään infektion syntyminen. Se annetaan 60 minuuttia ennen toimenpidettä.
Juurikanavan sisäinen infektio etenee hammasta ympäröiviin kudoksiin, jos elimistön puolustusjärjestelmä ei pysty pitämään mikrobeja juurikanavassa. Sekundäärisessä akuutissa apikaalisessa parodontiitissa oleellista on, että märkä päästetään pois juurikanavan kautta tai inkisoimalla. Hammas voidaan joutua poistamaan.
– Jos juurikanavassa ei ole verenkiertoa jäljellä, ei pelkkä systeeminen antibiootti voi auttaa, Mandelin huomauttaa.
Antibioottihoito on hammaslääketieteellisen hoidon tukena aiheellinen myös infektioriskiryhmiin kuulumattomille potilaille, jos heillä on ekstraoraalista turvotusta ja yleisoireita, kuten kuumetta tai huonovointisuutta.
Juurikanavan infektiot ovat pääsääntöisesti anaerobisia sekainfektioita, joiden lääkehoidossa käytetään empiiristä tai kohdennettua mikrobilääkehoitoa. Eri potilasryhmille suositellut antibiootit ja infektioriskipotilasryhmät on koottu Käypä hoito -suositukseen Hammasperäiset infektiot ja mikrobilääkkeet.
Lähde: Nina Mandelin: Antibioottien ja kipulääkkeiden käyttö endodontiassa. Hammaslääkäripäivät 2015 (21.11.2015).