Pään ja kaulan alueen syöpien levinneisyyteen vaikuttaa myös diagnostinen viive, joka on aika potilaan itsensä havaitsemien syöpäoireiden ilmaantumisesta histopatologisesti varmennettuun syöpädiagnoosiin. Meta-analyysin tulokset osoittivat, että mikäli potilaan suusyövän diagnoosiviive oli yli kuukauden, potilaalla oli todennäköisesti levinnyt syöpä.
Suusyöpä on maailmanlaajuisesti lisääntyvä tauti. Edelleen noin puolet suusyövistä diagnostisoidaan levinneinä eli luokan III–IV tauteina. Tämän vuoksi suusyövillä on kohtalaisen huono ennuste.
Useasta viivetutkimuksesta tehdyn meta-analyysin tarkoituksena oli selvittää kuinka diagnostinen viive vaikuttaa suusyöpien levinneisyyteen diagnoosihetkellä. Analyysiin valittujen tutkimusten tuli täyttää seuraavat kriteerit:
- alkuperäisjulkaisu,
- tutkimuspotilailla histopatologisesti varmennettu suun tai nielun alueen levyepiteelisyöpä,
- kiinnostuksen kohde selkeästi syövän TNM-levinneisyysluokka¹,
- tutkittu diagnostista viivettä, joka selkeästi määritelty kattamaan ajan potilaan ensioireista histopatologisesti varmennettuun syöpään ja
- relatiivinen riski ja 95 % luottamusväli, tai materiaali näiden laskemiseksi, ilmoitettu.
Yhteensä yhdeksän eri puolilla maailmaa tehtyä tutkimusta täytti edellä mainitut kriteerit. Aineisto käsitti yhteensä 934 paikallisena ja 961 levinneenä todettua suun ja nielun alueen syöpätapausta. Diagnostinen viive vaikutti selkeästi suusyövän levinneisyysasteeseen siten, että mitä pidempi viive sitä todennäköisimmin syöpä oli levinnyt toteamishetkellä. Nielun alueen syövissä yhteys ei ollut niin selvä.
Mikä sitten on pitkä viive? Tämän meta-analyysin mukaan yksi kuukausi on se aikapiste, jonka jälkeen viiveellä on negatiivinen vaikutus syövän levinneisyyteen. Kuukauden sisällä potilas ehtii havaita ensioireet ja hakeutua lääkäriin/hammaslääkäriin. Tilannetta voidaan seurata 7–10 vuorokautta, jonka jälkeen otetaan biopsia ja saadaan histopatologinen varmennus syövälle.
Pelkkä diagnostinen viive ei yksinään selitä sitä, että noin puolet syövistä todetaan levinneinä. Tiedetään, että kasvaimen kasvuvauhti vaihtelee merkittävästi. Potilailla, joilla on aggressiivisesti kasvanut, huonoennusteinen syöpä, ei yleensä esiinny diagnostista viivettä.
Todennäköisyys sille, että syöpä on toteamisvaiheessa levinnyt, on noin 30 % suurempi potilailla, joilla diagnoosi on viivästynyt verrattuna potilaisiin, joilla viivettä ei ole. Kirjoittajat toteavat, että lääkäreiden ja hammaslääkäreiden osaamista syövän ja syöpäriskiä lisäävien muutosten tunnistamiseksi tulisi parantaa diagnostisen viiveen pienentämiseksi. Jatkossa viivetutkimuksessa tulisi tutkia tarkemmin erilaisia oirekuvia ja kliinisiä tekijöitä suuontelon eri osien syövissä. Myös kasvainten kasvuun vaikuttavat biologiset tekijät tulisi ottaa huomioon tutkimuksia tehtäessä.
Lähde: Gómez I, Seoane J, Varela_centelles P, Diz P, Takkouche B: Is diagnostic delay related to advanced-stage oral cancer? A meta-analysis. Eur J Oral Sci 2009; 117: 541–546.
Saara Kantola (OYS), Suomen Hammaslääkärilehti 15/2009
¹Syövän levinneisyysluokitusjärjestelmä perustuu kasvaimen kokoon (T = tumour), arvioon etäpesäkkeistä alueellisissa imusolmukkeissa (N = node) ja arvioon etäpesäkkeistä muissa elimissä (M = metastasis).