Hammaslääkäri arvioi, tarvitaanko PTG-kuvaa täydentämään suun tutkimusta ennen tekonivelleikkausta. Tutkimusnäyttö ei tue rutiininomaisten kuvantamistutkimusten oikeutusta. (Kuva: iStock)
Uusi Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (Palko) kriteeristö oireettomalle henkilölle tehtävästä panoraamaröntgentutkimuksesta (PTG) tulehduspesäkkeen löytämiseksi ennen tekonivelen asentamista on valmistumassa. Uusi kriteeristö painottaa, etteivät tekonivelen asentaminen tai asennettu tekonivel ole yksistään riittäviä perusteita PTG-kuvan ottamiselle oireettomalta potilaalta.
Palkon kriteereissä on arvioitu ensimmäistä kertaa kansallisesti ennen tekonivelleikkausta oireettomille henkilöille tehdyn hampaiston ja leukojen alueen kuvantamisen oikeutusta. Kriteeristö vahvistaa jo suositellun käytännön, jonka mukaan oireettomalta potilaalta ei tule ottaa PTG-kuvia ilman perusteita. Kriteeristön kirjaus perustuu siihen, ettei hammasperäisten infektioiden ja tekonivelinfektioiden syy-seurasuhteista ole vahvaa tutkimusnäyttöä. Panoraamatutkimus on oikeutettu, kun tutkimus on tarpeellinen osana hammaslääkärin tekemää suun terveydentilan arviota. Keskeistä on kliinisen tutkimuksen ja kliinikon harkinnan osuus.
– Hammaslääkärin asiantuntijarooli on tässä merkittävä ja voisi sanoa välttämätön, tiivistää TYKSin suu- ja leukasairauksien klinikan palvelualuejohtaja, dosentti, EHL Tero Soukka.
– Kaikkien kuvantamispäätösten tulisi pohjautua kuvantamis- ja lähettämissuosituksiin. Palkon kriteerien lisäksi meillä on kotimaisia käytäntöjä kuvaavat Käypä hoito -suositukset ja lisäksi on eurooppalaisia suosituksia. Näihin jokaisen olisi tärkeä perehtyä, muistuttaa suuradiologi, HLT, EHL Annina Sipola.
Kriteeristö painottaa sitä, että elinikäinen suunterveys on tärkeää tekonivelpotilaille ja suunterveydestä tulee pitää pitkäjänteisesti huolta. Osa hampaiston ja leukojen alueen tulehduksista on oireettomia. Myös oireeton infektiofokus onkin tärkeää diagnosoida ja hoitaa, mutta se ei ole riittävä oikeutus rutiininomaiselle kuvantamistutkimukselle ennen tekonivelleikkausta.
Palkon kuvantamistutkimuksen jaosto teetti kyselyn sekä panoraamaröntgentutkimuksista vastaaville hammaslääkäreille että tekonivelleikkauksia tekeville ortopedeille osana kriteerien valmistelutyötä. Kyselyt paljastivat, että toimintatavoissa on hajontaa eri yksiköissä eri puolella Suomea. Paikoin oli esimerkiksi vaatimuksena alle kuusi kuukautta sitten otettu PTG-kuva tai todistus suun ja hampaiden tutkimuksesta ennen operaatiota. Yksi kriteerien keskeinen tarkoitus onkin yhdenmukaistaa käytäntöjä.
– Kriteereihin kirjataan perustelut siten, ettei yksittäisen lääkärin tarvitse enää kirjoittaa perusteluja, vaan hän voi viitata Palkon kriteeristöön. Näin myös yhdenmukaistetaan oikeutusarviointia, kertoo Palkon erityisasiantuntija, STUKin johtava asiantuntija, FT Ritva Bly.
Palkon kriteerit ovat lakisääteisiä ja perustuvat EU:n säteilyturvallisuusdirektiiviin. Lähtökohtaisesti säteilytutkimukseen, joka ei liity seulontaan, tarvitaan aina lääkärin tai hammaslääkärin kirjallinen perustelu. Tieteelliseen näyttöön perustuvilla kriteereillä voidaan rajata oireettoman henkilön säteilyaltistuksen oikeutusta ja karsia epätarkoituksenmukaisia käytäntöjä.
Kriteeristö esitellään neuvoston kokouksessa 26.10., ja se olisi tulossa voimaan 1.12.2023.
Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 11/2023
Lähteet: Palkon Oireettoman henkilön panoraamaröntgentutkimukseen pääsyn kriteereistä tulehduspesäkkeen varhaiseksi toteamiseksi tekonivelpotilaalla -webinaari 15.9.2023.