Keskiaikaisesta latinankielisestä lääketieteen oppi- ja käsikirjasta Theorica Pantegnista laaditaan ensimmäinen moderni editio ja käännös. Teos on peräisin 1100-luvulta ja se on Suomen Kansalliskirjaston vanhin sidottu käsikirjoitus.
Theorica PantegniHelsingin yliopiston tutkimusryhmä, FM Outi Kaltio, LT Matti Haltia ja FT Heikki Solin, on laatimassa Kansalliskirjaston käsikirjoituksen pohjalta Theorica Pantegnin ensimmäistä tieteellistä editiota, englanninkielistä käännöstä ja kommentaaria.
Tutkimusprojekti käynnistyi vuonna 2006 käsikirjoituksen digitoinnilla. Teoksen julkaisuhanke on kolmivaiheinen. Ensiksi julkaistaan Kansalliskirjaston käsikirjoituksen elektroninen näköispainos. Julkaisuprojektin toinen vaihe on Outi Kaltion väitöskirjatutkimus Theorica Pantegnin viidennestä luvusta. Viimeisessä vaiheessa julkaistaan koko teoksen editio ("reading edition") sekä englanninkielinen käännös ja kommentaari.
Kansalliskirjaston 420-sivuinen käsikirjoitusaarre tuli Helsingin yliopiston kirjastoon 1830-luvulla keisari Nikolai I:n kirjalahjoituksen mukana. Kansalliskirjaston käsikirjoitus on yksi vanhimmista Theorica Pantegnin säilyneistä käsikirjoituksista, joita on yhteensä yli 70 Euroopan eri kirjastoissa.
Theorica Pantegni on osa munkki Constantinus Africanuksen Liber Pantegni -teosta, joka on ensimmäinen latinan kielellä kirjoitettu kattava lääketieteen yleisesitys. Teos on mukailtu käännös arabiankielisestä alkuteoksesta, joka oli aikansa johtava lääketieteen oppi- ja käsikirja islamilaisessa maailmassa. Constantinuksen käännös sai vastaavan aseman Euroopan ensimmäisissä lääketieteellisissä kouluissa ja yliopistoissa. Teos vaikutti ilmestyksen lailla keskiajan Euroopassa ja nosti länsimaisen lääketieteen uudelle tasolle.