Kansainvälisen vertailututkimuksen mukaan erilaiset hyvinvointivaltiojärjestelmät vaikuttavat myös suunterveyteen. Hyvä suunterveys ja elämänlaatu toteutuvat parhaiten valtioissa, jossa hyvinvointivaltion etuja jaetaan kaikille kattavasti.
Tutkimuksessa hyvinvointivaltion määritelmänä käytettiin Korven ja Palmen typologiaa, jonka mukaan hyvinvointivaltio määritellään valtion sosiaalivakuutusten kyvyllä vähentää tuloeroja ja köyhyyttä. Hyvinvointivaltiot luokiteltiin sosiaalietuuksien kattavuuden ja avokätisyyden perusteella: ovatko etuudet ainoastaan matalatuloisille vai kaikille, ja ovatko edut yhdenmukaisia vai riippuvaisia tulotasosta? Tässä tutkimuksessa oli mukana väestöä edustava otos neljästä erilaisesta hyvinvointivaltiosta: Iso-Britanniasta (n = 4064), jossa edut ovat vaatimattomat, mutta kuuluvat kaikille (basic security), Suomesta (n = 5078), jossa edut riippuvat tulotasosta ja ovat hyvät (encompassing), Saksasta (n = 1454), jossa etuudet perustuvat ammattiryhmiin ja ovat riippuvaisia tulotasosta (corporatist) sekä Australiasta (n = 2292), jossa yhdenmukaiset edut on kohdistettu matalatuloisille (targeted).
Kyselyyn osallistujat vastasivat 14 kysymykseen (Oral Health Impact Profile, OHIP-14), joiden avulla arvioitiin suunterveyteen liittyvää elämänlaatua. Tutkimuksessa havaittiin, että Suomessa suunterveyteen liittyvä elämälaatu oli paras, Saksa ja Iso-Britannia asettuivat seuraaviksi, ja elämälaatu oli huonoin Australiassa.
OHIP-14-vastauksia vertailtiin kotitalouksien tulotasoon, jotka oli luokiteltu analyysia varten neljänneksiin. Saksassa, jossa etuudet kuuluivat kaikille ja perustuivat tuloihin, suunterveyteen liittyvä elämänlaatu ei vaihdellut tuloluokkien välillä. Muissa maissa oli havaittavissa eroja tuloluokkien välillä. Kun valtion etuudet oli suunnattu yhdenmukaisesti vain matalatuloisille, kuten Australiassa, suunterveyteen liittyvä elämälaatu oli selvästi huonompi matalammissa kuin korkeammissa tuloluokissa.
Tämän laajan vertailututkimuksen pohjalta voidaan todeta, että erityyppisten hyvinvointivaltioiden kyvyllä hallita tuloeroja on yhteys suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tutkijat esittävät myös, että sosiaalipoliittisilla päätöksillä sekä sosiaalietuuksien kattavuudella ja avokätisyydellä on vaikutusta kansanterveyteen yleisesti.
Lähde: Sanders AE, Slade GD, John MT, Steele JG, Suominen-Taipale AL, Lahti S, Nuttall NM and Allen PA. A cross-national comparison of income gradients in oral health quality-of-life in four welfare states: application of the Korpi and Palme typology. J Epidemiol Community Health 2009; Apr 6. Epup ahead of print doi:10.1136/jech.2008.083238.
Annika Nissinen
Suomen Hammaslääkärilehti 7/2009