Saattohoito on aktiivista kokonaisvaltaista hoitamista ja viimeisten viikkojen tai kuukausien hyvinvoinnista huolehtimista, totesi Terhokodin johtaja, ylilääkäri Juha Hänninen Hammaslääkäripäivillä. Keskeistä on turvan tarjoamien monia pelottavan kuoleman edessä ja potilaan mielipiteiden huomioiminen.
Paranemiseen tähtäävät hoidot voivat olla heikkokuntoiselle niin raskaita, että potilas kärsii eniten hoidon sivuvaikutuksista. Silti nämä hoidot eivät välttämättä lisää potilaan elinikää. Oireiden hoito tulisikin aloittaa heti kun parantavan hoidon vaste loppuu, hoitoennuste on huono, potilaan yleistila ei kestä hoitoja ja potilas haluaa informoitunakin lopettaa hoidon. Myös saattohoidossa oireita hoidetaan tilannetta jatkuvasti seuraten ja hoitosuuntaa tarvittaessa muuttaen.
Kuolevan potilaan toivoa murentavat oireiden hallitsemattomuus, ihmisarvon sivuuttaminen, fyysinen ja emotionaalinen eristyksissä oleminen sekä tulevaisuuden menettäminen. Oman olemassaolon lakkaaminen on vaikeasti ymmärrettävää, ja potilaat surevat usein elämän päättymistä. Omaisille suru ja toisaalta syyllisyys siitä, että toivoo potilaan kuolevan, aiheuttaa ristiriidan. Vaikka saattohoitoon siirtyminen merkitsee tietyllä tavalla toivon menettämistä, parantaa hyvä saattohoito elämänlaatua.
Kuolevan potilaan hoidon peruselementit ovat kunnioitus, hyvä perus- ja oirehoito, omaisten tukeminen, turvan luominen sekä tulevaisuudesta keskusteleminen. Hoidon tavoitteena on potilaan ja omaisten mahdollisimman hyvä elämänlaatu. Kuoleman lähestyessä menneisyys nousee pintaan ja aiemmat kokemukset kuolemasta aktivoituvat. Oikeastaan saattohoito on fokuksen vaihtamista eli hoitamista taaksepäin, jotta potilaan olisi helpompi kuolla, pohti Hänninen.
Palliatiivinen sedaatio on hoidon viimeisiä vaiheita. Sedaatiossa potilaan sietämätöntä kipua ja tuskaa lievitetään lääkkeillä rauhoittamalla tai tajunnantasoa heikentämällä. Hoidon tarkoituksena ei ole edistää kuolemaa, vaan helpottaa potilaan kärsimystä, kun kaikki muut keinot on jo käytetty. Eutanasiasta ei ole kysymys, vaan sedaatio korvaa eutanasian tarpeen.
Hännisen rehelliset ja lohduttavatkin sanat kuolevalle potilaalle ovat: ”En tiedä kauanko elät, mutta yritän tehdä olosi mahdollisimman hyväksi loppuaikanasi.”
Lähde: Terhokodin johtaja, ylilääkäri Juha Hännisen luento ”Kuolevan potilaan hoidosta” Hammaslääkäripäivillä 21.11.2009
Annika Nissinen, Suomen Hammaslääkärilehti 1/2010