Community Dentistry and Oral Epidemiology -lehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että tekstiviestillä tapahtuva muistutus hampaiden pesusta sai nuoret harjaamaan hampaansa kahdesti päivässä väliaikaisesti.
Klusterisatunnaistetussa tutkimuksessa arvioitiin hampaiden harjausta edistävän intervention vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta Yhdistyneen kuningaskunnan taloudellisesti heikko-osaisten alueiden yläkouluissa.
Tutkimukseen osallistuneiden koulujen (n = 42) kaksi 11–13-vuotiaiden vuosiluokkaa (n = 84) jaettiin satunnaisesti testi- ja kontrolliryhmiin. Tutkimukseen osallistui yhteensä 4 680 lasta (testiryhmä, n = 2 262; kontrolliryhmä, n = 2 418). Testiryhmässä opettaja piti 50 minuutin suunterveyden edistämisen oppitunnin, jonka jälkeen ryhmä sai tekstiviestimuistutuksia harjauksesta kahdesti päivässä. Kontrolliryhmässä harjaustottumuksiin ei puolestaan puututtu. Intervention vaikutuksia mitattiin kyselyillä ja kliinisin tutkimuksin kahden ja puolen vuoden seurannan ajan.
Koronaviruspandemia haittasi seurantatutkimusten toteuttamista, ja lopulta 2 383 osallistujaa tutkittiin tutkimuksen alussa ja kahden ja puolen vuoden jälkeen. Tästä joukosta testiryhmäläisistä 45 prosentilla oli vähintään yksi hoidettu tai hoitamaton kariesvaurio pysyvissä hampaissa kahden ja puolen vuoden kohdalla
(% DMFT > 0). Kontrolliryhmäläisillä vastaava luku oli 43 prosenttia (odds ratio, OR, 1,04, 95 % luottamusväli, lv, 0,85–1,26). Toissijaisissa päätetapahtumissa, jotka koskivat reikiintyneiden, poistettujen ja paikattujen hampaiden määriä (DMFT), plakin ja verenvuodon määrää tai terveyteen liittyvää tai suunterveyteen liittyvää elämänlaatua, ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja ryhmien välillä.
Suositeltua, kaksi kertaa päivässä tapahtuvaa hampaiden harjausta noudatti tutkimuksen alussa 78 % oppilaista. Kokeilun aikana kaksi kertaa päivässä tapahtuva harjaus lisääntyi ja sitä noudatti kuuden kuukauden kuluttua testiryhmässä 87 % oppilaista ja kontrolliryhmässä 83 % (OR 1,30, 95 % lv 1,03–1,63). Luvut tosin palasivat ennalleen, kun harjaustottumuksia tiedusteltiin uudestaan kahden ja puolen vuoden kuluttua (testiryhmässä 81 % ja kontrolliryhmässä 80 %, OR 1,05 95 % lv 0,84–1,30).
Testiryhmän arvioidut lisäkustannukset ja laatupainotetut elinvuodet suhteessa kontrolliryhmäläisiin olivat 1,02 puntaa, eli 1,19 euroa (95 % CI -1,29–3,23) ja -0,003 laatupainoitettua elinvuotta (95 % CI -0,009–0,002) osallistujaa kohden. Interventio oli kustannusvaikuttava 7 prosentin todennäköisyydellä, jos käytetään 20 000 puntaa (23 355 euroa) per laatupainotettu elinvuosi rajana kustannusvaikuttavalle interventiolle.
Harmillisesti tuloksien mukaan interventioon liittyvä positiivinen muutos hampaiden harjauksessa kuuden kuukauden kohdalla ei näkynyt reikiintymisen vähenemisenä pidemmällä aikavälillä.
Apollonian kansanterveysjaoston hallituksen jäsenenä olleelta Eero Raittiolta Itä-Suomen yliopistosta pyydettiin arvio tutkimuksesta.
− Tutkimus on kokeneen tutkimusryhmän tekemä suuri satunnaistettu tutkimus. Tällaiset koko kohdeväestöön kohdistuvat suhteellisen halvat ja yksinkertaiset toimenpiteet olisivat tärkeitä, jotta väestön keskimääräinen terveys paranisi ja korkean sairastavuuden henkilöiden osuus samalla vähenisi. Valitettavasti tutkittu interventio ei tuonut pitkäaikaisia positiivisia vaikutuksia. Minkäläinen toisi, Raittio kysyy.
Jenna Mendez, Hammaslääkärilehti 4/2024
Lähde: Innes N, Fairhurst C, Whiteside K, Ainsworth H, Sykes D, El Yousfi S ym. Behaviour change intervention for toothbrushing (lesson and text messages) to prevent dental caries in secondary school pupils: The BRIGHT randomized control trial. Community Dentistry and Oral Epidemiology (2023). Julkaistu verkossa 8.1.2024. doi: https://doi.org/10.1111/cdoe.12940
Uutisen asiantuntijatarkastajana toimi Apollonian kansanterveysjaoston hallituksen jäsen (6.3.2024 asti) Eero Raittio Itä-Suomen yliopistosta.