Mikrobilääkkeet ovat yksi tärkeimmistä keksinnöistä lääketieteen historiassa. Mikrobien vastustuskyky lääkkeitä kohtaan eli mikrobilääkeresistenssi on kuitenkin kehittynyt vakavaksi maailmanlaajuiseksi uhkaksi ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille (1). Mikrobilääkeresistenssi vaikeuttaa infektioiden hoitoa, pitkittää hoitojaksoja ja lisää kuolleisuutta. Hoitokustannukset nousevat hoitojen pitkittymisen ja potilaiden lisääntyneen eristämistarpeen takia. Väestön sairastavuuden kasvamisella on tuottavuuden laskun myötä myös merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Mikrobilääkeresistenssi onkin nostettu Maailman talousfoorumin 20 tärkeimmän tulevaisuuden uhkan listalle (2).
Nykyisin 700 000 ihmistä kuolee maailmassa vuosittain resistenttien mikrobien aiheuttamiin infektioihin. Jos resistenssin yleistymiseen ei pystytä puuttumaan, vuonna 2050 jopa 10 miljoonan ihmisen on arvioitu kuolevan resistenttien mikrobien aiheuttamiin infektioihin, ja kumulatiiviset kustannukset maailmantaloudelle ovat jopa 100 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria (3).
Uusien mikrobilääkkeiden kehittäminen on kallista ja hidasta, eikä sen avulla voida yksin ratkaista resistenssiongelmaa. Resistenssin yleistymistä voidaan torjua estämällä vastustuskykyisten mikrobien leviämistä ja toisaalta ehkäisemällä uusien resistenttien kantojen kehittymistä. Merkittävin tekijä resistenssin kehittymisen taustalla on mikrobilääkkeiden liikakäyttö tai väärinkäyttö ihmisten hoidossa (4). Vain mikrobilääkkeitä vastuullisesti käyttämällä sekä nykyiset että uudet lääkkeet voivat säilyttää tehonsa riittävän pitkään, jotta voimme pärjätä kilpajuoksussa mikrobien nopeaa muuntumiskykyä vastaan. Terveydenhuollon yksiköissä resistenttien bakteerien leviämisen torjunnassa keskeistä on hyvien hygieniakäytäntöjen noudattaminen. Muita resistenssin torjunnassa huomioitavia seikkoja ovat muun muassa mikrobilääkkeiden ympäristöön pääsyn estäminen sekä matkailun ja lääketieteellisen turismin aiheuttama riski resistenttien bakteerien tartunnoille.
Suomen avoterveydenhuollossa systeemisten mikrobilääkkeiden käyttö on vähentynyt tasaisesti vuodesta 2011 lähtien (5). Yhtä selkeää laskevaa trendiä ei ole vielä nähtävissä hammaslääkärien määräämissä mikrobilääkkeissä (6). Suomessa myydyistä suun kautta otettavista antibiooteista hammaslääkärit ovat määränneet keskimäärin 4–6 % vuosittain viimeisen 10 vuoden aikana (6). Osuus on merkittävä ja siten ammattikuntamme toiminnalla on vaikutusta resistenssitilanteen kehittymiseen.
Mikrobilääkeresistenssin torjunta on nostettu kaikkien aikojen neljäntenä terveysaiheena YK:n yleiskokouksen asialistalle vuonna 2016. WHO on julkaissut toimintaohjelman mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi, ja EU:n velvoittamana myös Suomen sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut kansallisen toimintaohjelman, jonka tavoitteena on säilyttää mikrobilääkkeiden teho maassamme mahdollisimman hyvänä (7). Toimintaohjelma velvoittaa kaikkia terveydenhuollon ammattilaisia, hammaslääkärit mukaan lukien, toimimaan mikrobilääkeresistenssin yleistymistä vastaan.
Suomen Hammaslääkärilehdessä syksyn kuluessa julkaistava pohjoismainen teema-artikkelisarja ”Antibiootit” tarjoaa katsauksen aiheeseen pohjoismaisesta ja hammaslääketieteellisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Artikkelisarjasta käy ilmi, että antibioottien käyttösuosituksissa on eroja Pohjoismaiden välillä. Tätä selittänee aiheeseen liittyvän tutkimusnäytön puute, mutta myös maiden erilaiset antibioottien käyttöperinteet. Teeman artikkelit antavat työkaluja vastuulliseen antibioottien käyttöön ja omien hoitokäytäntöjen kriittiseen tarkasteluun. Artikkelit toimivat toivottavasti myös virikkeenä aiheeseen liittyvälle tutkimukselle, opetukselle ja asiantuntijatyölle.
Dos., Hammaslääkärilehden tieteellinen päätoimittaja Mataleena Parikka
Erikoislääkäri (kliininen mikrobiologia), LT, EHL (suun mikrobiologia) Hannamari Välimaa
Kirjallisuus:
Global action plan on antimicrobial resistance, WHO. https://www.who.int/antimicrobial-resistance/global-action-plan/en/.
World Economic Forum: Global Risks 2014, Ninth ed., Geneva 2014. www.weforum.org/risks.
The review on antimicrobial resistance, Chaired by Jim O’Neill. https://amr-review.org/sites/default/files/160525_Final%20paper_with%20cover.pdf.
Holmes AH, Moore LS, Sundsfjord A, Steinbakk M, Regmi S, Karkey A, Guerin PJ, Piddock LJ. Understanding the mechanisms and drivers of antimicrobial resistance. Lancet. 2016 Jan 9; 387(10014): 176–87. doi: 10.1016/S0140-6736(15)00473-0.
European Centre for Disease Prevention and Control, Antimicrobial consumption database. https://www.ecdc.europa.eu/en/antimicrobial-consumption/surveillance-and-disease-data/database.
Raportit – kela.fi.
Sosiaali- ja terveysministeriö, 2017. Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma 2017–2021.