puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Amalgaamia ei ole vielä hylätty

Amalgaami on lähes unohdettu paikkausmateriaali, mutta sitä käytetään perustelluista syistä yhä pieniä määriä, totesi ylihammaslääkäri Helena Forss TKHLY:n kesäluentopäivillä Kokkolassa. Suomessa amalgaamin käyttökieltoon ei nähdä aihetta, mutta jokaisen hammaslääkärin tulee tuntea materiaalin haittapuolet.

Yhdistelmämuovien käyttö paikkausmateriaalina ohitti amalgaamin käytön Suomessa 80-luvun lopulla. Lasten hammashoidossa amalgaamia ei käytetä lainkaan. Esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa käyttö on kielletty kokonaan. Merkittävimmät syyt amalgaamin käytön vähentämiseen ovat olleet elohopean aiheuttamat ympäristöongelmat ja pelko elohopean mahdollisista terveysvaikutuksista. Amalgaamin käytön vähentäminen ja jäteamalgaamin huolellinen käsittely ovat pienentäneet selkeästi ympäristön elohopeakuormaa.

Amalgaamin toksisia vaikutuksia on tutkittu paljon, mutta tutkimusaineistossa ei ole tieteellistä näyttöä väestötason terveyshaitoista tai kroonisesta elohopeamyrkytyksestä. Kiistatonta on, että amalgaamitäytteistä irtoaa elohopeaa, josta pieni osa jää elimistöön. Tutkimus amalgaamipaikkojen poiston vaikutuksista osoitti, että amalgaamien poisto laskee veren elohopeapitoisuutta (Vuorenmies ym.). Tutkimuksessa 20 terveeltä mieheltä poistettiin kultakin keskimäärin 11 amalgaamipaikkaa. Poistoa seuraavan päivänä elohopeapitoisuus veressä nousi, mutta 30 päivän päästä poistosta elohopeataso oli alentunut lähtötasosta (3.87± 2.27µg/L) 22 prosenttia. Tutkijat eivät kuitenkaan suosittele ehjien amalgaamipaikkojen poistamista.

Pienellä osalla väestöä esiintyy limakalvoreaktioita aiheuttavaa elohopea-allergiaa, jolloin paikkojen vaihto on perusteltua. Amalgaamin huolimaton käsittely voi aiheuttaa myös työterveysriskin.

Amalgaamin käytön etuina ovat kestävyys ja edullisuus. Amalgaami kestää hyvin purentapainetta ja paikan saumatiiviys paranee ajan myötä. Kohtuuhintaista amalgaamia käytetään yhä laajasti esimerkiksi Etelä-Euroopan maissa. Suomen hammaslääkärikoulutuksessa amalgaamipaikan teko vielä opetetaan, mutta nuori hammaslääkäripolvi kokee amalgaamitäytteen teon huomattavasti muovitäytettä vaikeammaksi. Todennäköistä onkin, että amalgaamin käyttö vähenee entisestään, kun runsaasti aikoinaan amalgaamia käyttäneet hammaslääkärit jäävät pois työelämästä.

Hammasterveyden koheneminen ja vähentynyt paikkaustarve kompensoivat mahdollisesti amalgaamin kustannustehokkuuden. Maailmalta odotetaan nyt tutkimustuloksia siitä, onko paikkauskierros nopeutunut korvaavien materiaalien käytön seurauksena.  Forssin ja Eeva Widströmin kyselytutkimukseen perustuvaa uutta tietoa amalgaamin ja muiden paikkausmateriaalien käytöstä Suomessa voidaan odottaa lähiaikoina.

Lähde: Tampereen ylipistollisen sairaalan ylihammaslääkäri, dos. Helena Forssin luento TKHLY:n kesäluentopäivillä 11.6.2009 Kokkolassa.

Annika Nissinen, Suomen Hammaslääkärilehti 10/2009