puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Globaali suun terveydenhoito tarvitsee uuden suunnan

Globaali suun terveydenhoito tarvitsee uuden suunnan

13.9.2019 klo 14:00

Krooniset suusairaudet aiheuttavat maailmanlaajuisesti valtavan määrän kärsimystä, huonontavat elämänlaatua ja ovat myös taloudellinen taakka. Samalla iso osa keskeisistä suusairauksista olisi ehkäistävissä. Tiedejulkaisu The Lancet julkaisi kesällä kirjoituksia suunterveyden globaalista tilasta ja nosti kissan pöydälle: Suunterveyden maailmanlaajuista laiminlyöntiä ei voi enää hyväksyä. On löydettävä uusi lähestymistapa ongelmien ratkaisemiseksi.

Lancetin Global Burden of Disease (GBD) 2015 -tutkimuksen mukaan krooniset suusairaudet – keskeisimpinä karies, parodontiitti, syysyöpä ja hampaattomuus – koskettavat 3,5 miljardia ihmistä maailmassa. Suunterveyden ongelmat eivät jakaudu tasaisesti, vaan kasautuvat sosioekonomisesti ja niitä leimaa epätasa-arvoisuus. Yksi suurista huolista on länsimaisen hammaslääketieteen juoksu kohti erikoistuvaa sekä teknologia- ja toimenpidekeskeistä suuntaa. Näpäytyksen saa myös esteettinen hammashoito ja siihen liittyvä kaupallisuus. Tällä mallilla ei ole onnistuttu hoitamaan globaalisti kasvavia suunterveyden ongelmia. Länsimainen hammashoito on saavuttamattomissa mm. taloudellisesti monelle matalan ja myös keskitasoisen elintason maissa eläville ihmisille. Globaalisti heikoimmassa asemassa ovat köyhät lapset, vanhukset sekä sosiaalisesti marginalisoituneet ryhmät, kuten kodittomat, vangit ja eri tavoin työkyvyttömät/kehitysvammaiset.

Tutkijat muistuttavat, että suusairaudet syntyvät laajassa koko yhteiskuntarakenteen, ympäristön ja ihmisten käyttäytymisen muodostamassa kokonaisuudessa, jolloin korjauskeinojakin pitää löytää rakenteista. Hammaslääketiede saa kritiikkiä siitä, ettei se pyri tarttumaan sairauksien taustalla oleviin syihin tai näkyvään epätasa-arvoon. Globaalisti terveyttä syntyisi enemmän saavutettavalla ehkäisevällä hoidolla ja väestötasoisella näkökulmalla yksilökeskeisyyden sijaan. Tutkijoiden mukaan tulevaisuudessa tulisi siirtyä koulutuksen kautta hammaslääkärikeskeisyydestä tiimityöhön, jotta suunterveyden hoitohenkilökunta pystyisi tarjoamaan laadukasta, asianmukaista ja tutkittuun tietoon pohjautuvaa hoitoa koko väestölle.

Suusairauksilla on useita yhteisiä riskitekijöitä muiden kroonisten, ei-tarttuvien sairauksien kanssa. Terveyden riskitekijöitä, kuten sokerin kulutusta, tupakointia ja liiallista alkoholin käyttöä, tulisi saada kuriin terveyspoliittisin eli lainsäädännön keinoin. Erityisesti sokerinkulutuksen hillitseminen rajoittamalla kansainvälisen sokeriteollisuuden valtaa oheistuksin ja laein vaikuttaisi kansanterveyteen hillitsemällä mm. kariesta ja ylipainoa sekä niihin liittyviä liitännäissairauksia.

Yksi selkeä askel olisi suun terveydenhuollon ja hammaslääketieteen integroiminen paremmin muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Näin hoidontarve ja hoito saataisiin kohtaamaan paremmin. Suunterveyden mittarien tulisi olla myös standardisoituja ja helposti yhdistettävissä kroonisten sairauksien seurantaan, jolloin suunterveyden merkitys olisi näkyvämpää.

Hammaslääketieteelliselle tutkimukselle tarjotaan myös omaa roolia suusairauksien merkityksen esille nostamisessa. Tutkijat pitävät keskeisinä laajoja ja monialaisia tutkimuskokonaisuuksia. Globaali suunterveyden tutkimusagenda voisi etsiä tutkimuksen katvealueita sekä vahvistaa translationaalista ja implementaatiotutkimusta. Globaali tutkimusstrategia voisi myös auttaa tutkimusrahoituksen löytämisessä.

Tutkijoiden vahva viesti on, että maailmanlaajuinen suunterveyden sosiaalinen ja taloudellinen ongelma kaipaa uusia ratkaisuja, jotka pureutuvat epätasa-arvoon ja saavutettavuuteen. Globaali terveys ei parane, ellei suunterveyttä huomioida.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 10/2019


Lähteet:

Peres MA, Macpherson LMD, Weyant RJ, Daly B, Venturelli R, Mathur MR, ym. Oral diseases: a global public health challenge. Lancet 2019; 394(10194): 249–260.

Watt RG, Daly B, Allison P, Macpherson LMD, Venturelli R, Listl S, ym. Ending the neglect of global oral health: time for radical action. Lancet 2019; 394(10194): 261–272.

Artikkelin tila:
Julkinen
Annika Nissinen
Pääkategoria:
Kainalojutun teksti:

Vinkin uutiseen on antanut Itä-Suomen yliopiston suun terveydenhuollon professori Liisa Suominen.