puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Hampaiston esteettisesti vaativaa etualuetta hoidettaessa on tärkeää, että visio lopputuloksesta on olemassa jo ennen hoidon aloittamista, muistuttaa HLT, EHL Katja Narva.

Etualueen implanttihoidon suunnitteluun kuuluu hampaiston ja purennan olosuhteiden kartoitus sekä paikallisen anatomian selvittäminen. Huolellinen suunnittelu on esteettisen ja pitkäaikaisennusteeltaan hyvän proteettisen rakenteen edellytys.

Implanttihoidon suunnittelun pohjaksi tarvitaan valokuvia sekä tuore OPTG-kuva lausuntoineen. Valokuvia huolellisesti tarkastelemalla näkee yksityiskohtia, joita ei paljaalla silmällä huomaa. Potilaasta on hyvä ottaa myös hymykuvia tämän ollessa joko istuallaan tai seisaallaan. Näistä kuvista paljastuvat mm. hymylinja, ikenen peittävyys, ienrajan kulku, silmien taso ja kasvojen symmetria. Valokuvista hahmottaa myös potilaan omien hampaiden rakenteen ja värin. Lisäksi valokuvat toimivat informaatio- ja dokumentaatiovälineenä sekä hoitotiimille että potilaalle. Vaativissa tapauksissa kipsimallien päälle tehdään myös diagnostinen vahaus ja sen perusteella ohjuri.

Suun perustarkastus on olennainen osa hoidon suunnittelua. Tarkastuksessa kartoitetaan parodontiumin sekä naapurihampaiden kunto, niissä olevat materiaalit ja ienrajojen kulku.
– Myös kestävistä materiaaleista tehty sivustojen tuki on hyvin tärkeä, Narva toteaa.
Niin ikään koko hampaiston periapikaalinen tilanne ja pitkäaikaisennuste tulee kartoittaa. Myös purennan analyysi on tarpeen.
– Onko suussa esimerkiksi purennallisesti tärkeämpiä hampaita, jotka pitäisi korvata ennen etualueen hoitamista?

Lisäksi pitää miettiä, onko suussa tilaa suunnitellulle implanttirakenteelle. Tähän vaikuttavat niin horisontaalinen kuin vertikaalinenkin tila sekä juurten välit ja asento.
– Tilan tarpeen määrittelyssä tarvitaan kolmiulotteista ajattelua, jota tukevat diagnostinen vahaus ja KKTT-kuvat.
Joskus oikomishoito on välttämätön ja erinomainen apu asentosuhteen korjaamiseksi.

Hammaslääkärin on luonnollisesti myös kysyttävä itseltään, sopiiko potilas implanttihoitoon lainkaan. Tähän vaikuttavat yleisterveys, muiden hampaiden kunto, suuhygienia sekä mm. tupakointi.
– Ikä sinällään ei ole este hoidolle; sen sijaan runsas tupakointi voi olla.
Implanttihoito on tiimityötä. Myös kirurgi tarvitsee etukäteen riittävästi informaatiota havaituista kudos- ja luupuutoksista, tehtävästä hoidosta ja potilaan maksukyvystä.

Kustannusarvion teko on osa hoidon suunnittelua. Etualueella hoidon kustannukset voivat olla suuret, ja arviota tehdessä tulee ottaa huomioon potilaan odotukset sekä maksukyky ja -halukkuus.

Yleensä tarvitaan väliaikainen proteesi ja esteettisesti vaativissa töissä lisäksi väliaikainen implanttikruunu. Väliaikaisen proteettisen rakenteen tarkoituksena on myös muokata pehmytkudosten muotoa hampaanpoiston jälkeen. Myös suunnitelma siitä, mistä materiaaleista lopullinen implanttirakenne koostuu, tulee tehdä hyvissä ajoin.  
– Suunnittelussa tulee olla mieluummin liian huolellinen kuin huolimaton, ja konsultointi kannattaa aina, Narva sanoo. – Lopullista hoitosuunnitelmaa ja kustannusarviota tarvitsee harvoin antaa potilaalle heti ensimmäisellä käynnillä. 

Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 1/2014

Lähde: HLT, EHL Katja Narvan luento Apollonian implantologian sarjakurssilla osa III (Etualue) 25.10.2013.