puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Iso osa bitewing-kuvista on heikkolaatuisia

Iso osa bitewing-kuvista on heikkolaatuisia

30.4.2021 klo 12:00

Vain noin kaksi kolmasosaa bitewing-kuvista on riittävän laadukkaita diagnoosin tekoon, kertoo suomalaistutkimus. Tutkimuksessa havaittiin myös, että bitewing-kuvat voivat soveltua muidenkin kuin kariesvaurioiden diagnosointiin nuorten aikuisten keskuudessa.

Suomalaistutkimuksessa arvoitiin bitewing-kuvien laatua ja kuvien käyttömahdollisuuksia muiden suusairauksien kuin karieksen diagnostiikassa. Tutkimus tehtiin Oulun yliopiston ja Puolustusvoimien vuonna 2011 keräämän varusmiestutkimusaineiston pohjalta. Bitewing-kuvat oli otettu noin joka viidenneltä tutkitulta varusmieheltä (19–20 v.) kariesdiagnostiikan tueksi, jos kliinisessä tutkimuksessa havaittiin dentiinikariesta. Tutkimuksessa oli mukana 377 hammaslääkärien ottamaa bitewing-kuvaparia. Hammaslääkäreille järjestettiin lyhyt koulutus ennen kuvien ottamista, ja suu­radiologi arvioi kuvien laadun jälkeenpäin tuntematta potilaan kliinistä tilannetta.

Röntgenkuvat ovat alttiita monille teknisille virheille. Vaikka digitaalisuus on parantanut muun muassa bitewing-kuvien kehitystekniikkaa, kuvien laatua voivat heikentää esimerkiksi väärä kuvakulma, levyn sijainti ja kohteen liikkuminen. Tutkimuksen mukaan jopa 44 prosentissa bitewing-röntgenkuvista on laadullisia ongelmia säteen suuntauksessa, kuvausajassa tai kuvan kehittämisessä. Vain hieman yli 60 % kuvista oli teknisesti riittävän laadukkaista. Perinteisten ja digitaalisten kuvien laadussa ei ollut eroja. Tutkijat huomauttavat, että kuvien laatuun tulee kiinnittää huomiota ja järjestää täydennyskoulutusta aiheesta, jotta mahdollisilta ylimääräisiltä kuvantamiskerroilta ja säteilyannoksilta vältyttäisiin.

Tutkituista reilulla 80 %:lla havaittiin dentiinikariesta, hieman alle 75 %:lla kiillekariesta ja vähän yli 80 %:lla paikkoja. Keskimäärin kuvatuilla potilailla oli 1,7 dentiiniin ulottuvaa kariesleesiota, 10 %:lla ei olut minkäänlaisia karieslöydöksiä. Noin joka kymmenennelle varusmiehelle oli tehty juurihoito tai juurihoitoja. Noin joka viidennen varusmiehen bitewing-kuvissa näkyi voimakkaan yhteen puremisen jälkiä (19,4 %). Kuvista havaittiin myös halkeamia (11,7, %), mekaanista kulumista (7,4 %) ja luukatoa (6,4, %). Lievää luukatoa näkyi 6,4 prosentilla ja hammaskiveä noin 6 prosentilla tutkituista.

Tutkijoiden mukaan bitewing-kuvantaminen näyttäisi palvelevan myös muuta kuin kariesdiagnostiikkaa nuorilla aikuisilla. Esimerkiksi lähes viidenneksellä varusmiehistä näkyi merkkejä hampaiden yhteen puremisesta, mikä voi olla merkki TMD-oireiden kehittymisestä. Bitewing-kuvan avulla voidaan myös havaita parodontologisten sairauksien varhaismerkkejä.

– Bitewing-kuvien potentiaalia kannattaa kaikkien kliinikoiden hyödyntää kariesdiagnostiikan lisäksi myös muutoin. Parodontologit käyttävät ilmeisen yleisesti pystysuuntaisia bitewing-kuvia diagnostiikan tukena, toteaa HLT, EHL Tarja Tanner.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 6/2021

Lähde: Hyvönen M, Jaakkola A, Tanner T, Päkkilä J, Kämppi A, Patinen P, ym. Quality and Findings of Bitewing Radiographs among Twenty-Year-Old Conscripts in Finland. Int J Dent 2021. Julkaistu verkossa 8.2.2021. doi: 10.1155/2021/8894917.

Artikkelin tila:
Julkinen
Annika Nissinen
Pääkategoria:
Alakategoria: