puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Kisko ja hionnat avuksi kovalle bruksaajalle

Bruksismi on tavallista, ja yleensä sitä voidaan pitää luonnollisena, vaarattomana ilmiönä. Vaikea-asteisena se vaatii kuitenkin huomioimista ja hoitoa.

Bruksismi on määritelmän mukaan toistuvaa puremalihasten aktiviteettia, johon liittyy hampaiden yhteenpuremista, narskuttelua ja/tai alaleuan jäykistämistä tai työntämistä. Bruksismi voi esiintyä hampaiden narskutteluna öisin ja hampaiden yhteenpuremisena päivisin. Unibruksausta tapahtuu eniten kevyessä, ns. ei-REM-unessa, jossa aivot ovat valmiina nopeaankin heräämiseen. Vaikka joidenkin tutkimusten mukaan unibruksismissa purentavoimat voivat olla isompia kuin hereillä ollessa, bruksismin puremalihasvoiman kliininen merkitys on yhä selvittämättä.

Vakava-asteista, hoitotoimenpiteitä vaativaa unibruksismia esiintyy noin 10 %:lla ja valveilla tapahtuvaa hampaiden yhteenpuristamista noin 20 %:lla aikuisväestöstä. Bruksismin esiintyvyydessä ei ole havaittu eroa sukupuolten välillä. Yleisintä bruksismi on teini-ikäisillä ja nuorilla aikuisilla, alhaisinta yli 65-vuotiailla.

Okklusaalisilla tekijöillä ei nykykäsityksen mukaan ole osuutta bruksismin etiologiassa, vaan bruksismia pidetään enemmänkin keskushermostoperäisenä ilmiönä. Bruksismia aiheuttavat mm. psykososiaalinen stressi ja ahdistus, neurokemialliset mekanismit, geneettiset tekijät sekä ulkoiset tekijät, kuten esim. tupakointi, runsas alkoholin tai kofeiinin käyttö. Joidenkin tutkimusten mukaan bruksaus voi toimia myös suojamekanismina uniapneaa ja refluksitautia vastaan.

Bruksismin varmin diagnostiikka perustuu unilaboratoriossa tehtäviin tutkimuksiin, joissa rekisteröidään puremalihasaktiviteetti sekä muut unen aikana esiintyvät toiminnot. Ongelman voivat paljastaa myös hammaslääkärin kliininen tutkimus tai potilaan kokemat oireet, kuten aamuisin esiintyvä kipu kasvojen ja leukojen alueella sekä alaleuan jäykkyys.

Tyypillisesti vakava-asteinen bruksismi voi aiheuttaa hampaiden pintojen kulumista. Myös hampaiden paikat voivat lohkeilla ja irrota, implanttirakenteet murtua, parodontium vaurioitua ja potilaalla voi ilmetä erilaisia TMD-oireita. Pitkälle edenneen attrition kaltaisen kulumisen syynä on bruksismin ohella usein myös happamien tuotteiden aiheuttama eroosio. 

Bruksaajan purennan kuntoutuksen tarve tulee arvioida potilaan tarpeiden mukaan. Vaikean bruksismin hoito on tarpeellista sekä oireiden vähentämiseksi että kudosvaurioiden estämiseksi. Kudosvaurioita voidaan vähentää oleellisesti käyttämällä purentakiskoa nukkuessa. Hampaiden vaurioitumisen estämiseksi voidaan myös tehdä purennan tasapainotushiontaa, jolla kuormitus on mahdollista jakaa hampaistossa mahdollisimman edullisesti. Jos hampaisto on kulunut vaikea-asteisesti, purennan kuntoutushoidolla – esim. valmistamalla kruunuja tai siltoja hampaistoon – pyritään palauttamaan alkuperäinen hampaan muoto ja purenta. Tutkimusten mukaan puuttuvien hampaiden korvaaminen attrition estämiseksi ei ole perusteltua. Kuitenkin purennan anteriorisilla suhteilla on merkitystä kulumisessa.  Purentaolosuhteiden lisäksi kuntoutuksessa on huomioitava materiaalin kestävyys ja toisaalta vastapurijan kuluminen.

Osin hampaiden kuluminen iän myötä on luonnollista, eikä aina vaadi hoitoa, vaan henkilö voi hyvin sopeutua pidemmällekin edenneeseen hampaiden kulumiseen. Hampaiden kulumisen etenemistä voi olla vaikea ennustaa, ja kulumisen kehittymistä on syytä seurata säännöllisin väliajoin.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 1/2015

Lähde: prof. Kirsi Sipilän luento Purenta ja bruksismi Hammaslääkäripäivillä 21.11.2014.