puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Koska uskallan hoitaa sydänpotilasta?

Toimenpidekelpoisuuden arvioinnissa vastataan kysymykseen voidaanko potilaalle tehdä suunniteltu toimenpide ja jos voidaan, mitä riskejä potilaan hoitoon saattaa liittyä. Lisäksi hammaslääkärin pitäisi toimenpidekelpoisuuden arvioinnissa osata ennakoida, mitä hankalia tilanteita saattaa olla odotettavissa. LT, EHL Hanna Thorén kertoi erityisesti sydänpotilaiden toimenpidekelpoisuuden arvioinnista Hammaslääkäripäivillä.

Käytännössä potilaalta otetaan lääketieteellinen anamneesi ja arvioidaan potilaan yleistila: muodostetaan kokonaiskuva tämän hetkisestä terveydentilasta ja havainnoidaan potilasta. Havainnoinnilla muodostetaan karkea käsitys siitä, onko potilas terve, vaikuttaako hän sairaalta vai onko hän itse asiassa tosi sairas. Hammaslääkäreiden pitäisi tunnistaa merkittävästi huonokuntoiset potilaat.

Sydänpotilaan toimenpidekelpoisuuden arviointi edellyttää, että arvioidaan tietoja ja havaintoja suhteessa suunniteltuun toimenpiteeseen. Paikan voi tehdä lähes kenelle tahansa, mutta hoidosta päätettäessä pitää miettiä hoitoa kuormittavuuden kannalta. Asiat, jotka nostattavat pulssia, ovat enemmän tai vähemmän haitallisia sydänpotilaille. Hammaslääkärin vastaanotolla pulssi nousee mm. jännityksen, pelon ja kivun takia. Kipu on merkittävä kuormitus sydänpotilaalle, toisaalta puudutettaessa tulee miettiä, kuinka paljon adrenaliinia voidaan käyttää.

Sydänpotilaita arvioitaessa kannattaa käyttää NYHA-luokitusta. NYHA 1 -potilailla suorituskyky ei ole rajoittunut. NYHA 2 -potilailla suorituskyky on rajoittunut ja tavanomainen rasitus aiheuttaa hengenahdistusta tai väsymistä. NYHA 3 -potilailla suorituskyky on vahvasti rajoittunut ja jo tavallista vähäisempi rasitus aiheuttaa hengenahdistusta tai väsymistä. NYHA 4 -potilaille kaikki fyysinen aktiviteetti aiheuttaa oireita ja oireita voi olla myös levossa. NYHA 2 -potilaat ovat hammashoidon kannalta pääsääntöisesti toimenpidekelpoisia, kun taas NYHA 3 -potilailla toimenpidekelpoisuus on merkittävästi rajoittunut. NYHA 4 -potilaille ei periaatteessa pidä tehdä hammaslääketieteellisiä toimenpiteitä ollenkaan.

Määrittelyn NYHA 2 ja 3 välillä voi tehdä kysymällä tasamaakävelystä. Jos potilas pystyy kävelemään tasamaata oireitta, hän ei ehkä kävele reippaasti, mutta kävely onnistuu pitkän matkaa ilman oireita, on potilas silloin toimenpidekelpoinen. Voi olla, että hän sanoo, että hengästyy kun nousee rappusia, mutta tasamaakävely onnistuu. Jos tasamaakävelystä tulee oireita, on hammaslääkärin mietittävä, voidaanko todella hoitaa potilasta.

Kun kyseessä on useiden hampaiden poisto esimerkiksi NYHA 3 -potilaalta, on eri mahdollisuuksia toteuttaa hoito. Hoitavalta lääkäriltä voi tiedustella mahdollisuutta vaikuttaa potilaan lääkitykseen, jos muutoksella potilas saataisiin NYHA 2 -luokkaan, jolloin potilasta voitaisiin hoitaa. Jos kyseessä on kiireellinen toimenpide, kannattaa toimenpide tehdä sellaisessa paikassa, jossa potilas voidaan sedatoida. I.v.-sedatointia kannattaa käyttää sydänpotilailla laajemmissa toimenpiteissä. Silloin vähennetään potilaan pelkoa, hän on rauhallinen ja tarvittaessa suoneen voidaan antaa myös kipulääkettä. Sydänpotilaan i.v-sedaation toteuttaa anestesialääkäri, koska samassa yhteydessä pitää monitoroida potilaan hengitystä ja verenkiertoa sekä reagoida, jos jotain poikkeavaa tapahtuu. Thorénin mielestä sairaalaympäristö on oikea vaihtoehto, jos potilaalta pitää kohtuullisella aikataululla poistaa monta hammasta, koska silloin saadaan tehtyä kaikki kerralla, eikä potilaan tarvitse montaa kertaa käydä vastaanotolla.

Sydämen vajaatoimintapotilaiden hoidossa on hyvä muistaa, etteivät he ole mielellään pitkään pää alaspäin. Kannattaa kysellä potilaalta, mikä on hyvä asento; puoli-istuva asento on yleensä hyvä. Lisäksi sydänpotilaita kannattaa kehottaa nousemaan hitaasti tuolista, koska useat sydänpotilaan lääkkeet alentavat verenpainetta ja hidastavat sydämensykettä, jolloin heitä saattaa alkaa huimata.  Sepelvaltimotautipotilaita on hyvä muistuttaa ottamaan omat nitrot mukaan vastaanotolle.

Kati Kyyrö, Apollonia

Lähde: LT, EHL Hanna Thorénin luento “Uskallanko hoitaa? Toimenpidekelpoisuuden arviointia” Hammaslääkäripäivillä 13.11.2010