puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Kupera kasvoprofiili lisää unenaikaisisten hengityshäiriöiden riskiä

Lapsen unenaikaisten hengityshäiriöiden takana voi olla kasvojen muotoon ja rakenteeseen liittyvät tekijät. Tämän havaitsivat Itä-Suomen yliopiston tutkijat. Hammaslääkärin tulisikin kysyä lapsen unen laadusta, jos kasvoprofiili on hyvin kupera.

Tutkimuksessa tarkasteltiin, pystyttäisiinkö kasvojen sivuprofiilikuvasta näkemään rakenteellisia piirteitä, jotka voisivat olla riski unenaikaisille hengityshäiriöille (SDB, sleep disordered breathing). Tutkijaryhmä halusi myös selvittää, kuinka luotettavasti suunterveyden ammattilaiset ja toisaalta muut terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät arvioimaan kasvojen sivuprofiilivalokuvista kasvoprofiilia.

Tutkimukseen osallistui 382 lasta (6–8 v.), jotka olivat mukana Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksessa (PANIC). Unta arvioitiin vanhemmille suunnatulla kyselyllä, jossa SDB määriteltiin apneana, kuorsauksena ja/tai yöllisenä suun kautta hengittämisenä. Kasvojen kuperuutta arvioitiin kolmella tavalla. Ensinnäkin ortodontian erikoishammaslääkäri arvioi kasvot kliinisesti. Toiseksi kasvot kuvattiin ja jaettiin kolmeen ryhmään (kupera, normaali, kovera) valokuvien perusteella. Valokuvat arvioi ortodontti, seitsemän erilaista terveydenhuollon ammattilaista ja lisäksi hammaslääketieteen opiskelija. Kolmanneksi vielä laskettiin kuperuuden kulma eli konveksiteettikulma (G`-Sn-Pg`) kolmen kasvojen pehmytkudosmaamerkin mukaan. Arvot jaettiin viiteen eri kategoriaan siten, että alin kvintiili (· 164,2°) edusti kuperinta profiilia.

Tutkimuksen mukaan unenaikaisia hengityshäiriöitä esiintyi lähes kaksi kertaa useammin kuperaprofiilisilla lapsilla (G`-Sn-Pg` · 164,2°) verrattuna niihin, joiden kasvojen profiili oli normaali. Kappa-arvolla mitattuna muiden terveydenhuollon ammattilaisten kyky erottaa riskipiirteitä verrattuna ortodontiin vaihteli huonosta kohtalaiseen. Näyttäisi siltä, että SDB:lle altistavia kasvonpiirteitä ja muotoja on vaikea tunnistaa ilman erityistä koulutusta sekä tietoa kasvojen kasvusta ja kehityksestä.

Tutkijoiden mukaan olisi hyvä, jos muutkin lasten parissa työskentelevät terveydenhuollon ammattilaiset osaisivat tunnistaa SDB:n riskitekijöitä kasvoprofiilista. Aikuisiän SDB-oireita voitaisiin estää paremmin varhaisella interventiolla ja hoidolla.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 7/2015

Lähde: Ikävalko T, Närhi M, Lakka T, Myllykangas R, Tuomilehto H, Vierola A, Pahkala R. Lateral facial profile may reveal the risk for sleep disordered breathing in children-The PANIC-study. Acta Odontol Scand. 2015. Julkaistu verkossa 20.4.2015.