puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Lasten ja nuorten suunterveyden sosiaaliset erot ovat kasvamassa

Pienten lasten suunterveyden ylläpitämisessä ja karieksen ehkäisyssä avainasemassa ovat huoltajat. Kun omahoito on kodin vastuulla, lasten hampaiden reikiintymisellä on taipumus keskittyä. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että huoltajan sosioekonominen tausta vaikuttaa pienten lasten hampaiden reikiintymisriskiin.

Lasten ehkäisevä hammashoito perustuu perinteisesti tarkastuksiin ja huoltajille tarjottavaan tietoon muun muassa suunterveydestä, säännöllisten aterioiden merkityksestä, sokerin välttämisestä, suun puhdistamisesta ja hampaiden kehityksestä. Huoltajia myös ohjeistetaan välttämään sylkikontaktia lapsen kanssa. Riskiperusteisessa suunterveyden edistämisohjelmassa huoltajat saivat lisäksi tehostetusti ohjeistusta suunhoitotapoihin ja ksylitolipastilleja annettavaksi lapselle, mikäli lapsella havaittiin mutans streptokokkitartunta 18 kuukauden iässä. Lasten tarkastusväli oli myös tiheämpi.

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida pienten lasten riskiperusteinen suunterveyden edistämisohjelman tehoa verrattuna perinteiseen ohjelmaan. Näitä kahta ohjelmaa arvioitiin kokonaisuuksina, eikä osatekijöiden vaikutusten erotteluun pyritty. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkittiin kaikkiaan 1128 puolitoistavuotiaan lapsen mutans streptokokkitartunnat. Toisessa vaiheessa samojen lasten hampaat tutkittiin viiden vuoden iässä (± 6 kk), jolloin tehostetun hoidon ryhmässä oli mukana 446 lasta ja vertailuryhmässä 348 eli yhteensä 794 lasta.

Sosioekonominen tausta (tässä ensisijaisen huoltajan ammatti luokiteltuna valko- ja sinikauluksisiin) heijastui merkitsevästi lasten mutans streptokokkien kolonisaatioon 18 kuukauden iässä. Edelleen huoltajan sosioekonomisella taustalla ja kariesbakteerien kolonisaatiolla oli merkitsevä yhteys viisivuotiaiden kariesesiintymiin. Arvioitaessa suunterveyden edistämisohjelmien vaikuttavuutta voitiin todeta, että tehostettu riskiperusteinen ohjelma voi vähentää merkitsevästi hampaiden reikiintymisriskiä valkokaulusperheiden lapsilla. Sinikaulusperheissä vaikutukset jäivät vähäisiksi, ja siksi näiden perheiden tukemiseksi sekä lasten hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi tulisi kehittää uusia toimintatapoja ja työkaluja.

Lähde: Meurman P, Pienihäkkinen K, Eriksson A-L & Alanen P. Oral health programme for preschool children: a prospective controlled study. Int J Paediatr Dent. 2009; 19(4): 263–73.

Annika Nissinen, Suomen Hammaslääkärilehti 13/2009