puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Maitohampaiden solujen kylmäsäilytys ei ole perusteltua

Kantasolututkimus etenee maailmalla harppauksin ja pikkuhiljaa ollaan löytämässä koodit, signaalijärjestelmät ja oikeat merkkiaineet, jotka vaikuttavat solujen erilaistumiseen ja uudistumiseen. Tämän kautta on avautumassa mahdollisuuksia hyödyntää kantasoluja sairauksien hoidossa ja kudosten rakentamisessa hallitusti.

Kantasolubuumiin liittyy myös sivupolkuja ja odotuksia, joille ei aina ole tieteelistä pohjaa. Yksi tällainen sivupolku on kansainvälisessä yleismediassa esillä olut lehtijuttu maitohampaiden kantasolujen varastoimisesta mahdollista tulevaa käyttöä varten. Suomessakin juttuun oli tartuttu. Akateemikko Irma Thesleff tyrmää ajatuksen suoralta kädeltä.
– On epätodennäköistä, että irronneista hampaista saataisiin kunnolla kantasoluja ja että ne toimisivat kylmäsäilytyksen jälkeen. Tarve tämän tyyppiseen kylmäsäilytykseen on myös hävinnyt.

Kantasolujen kylmäsäilytykseen ei ole perusteluja, sillä vuonna 2012 Nobel-palkinnolla palkittu japanilainen Shinya Yamanaka havaitsi tutkimusryhmänsä kanssa, että mistä tahansa solusta voidaan tehdä monikykyinen kantasolu, joka voidaan erilaistaa.
– Mutta juuri hampaiden osalta ei vielä tunneta täysin sitä, miten kantasolut saadaan erilaistumaan hampaan soluiksi.

Autologisten eli potilaan omista soluista lähtöisin olevien soluhoitovalmisteiden käytön edut tunnetaan (esim. hylkimisreaktion hallinta) ja tutkimuksissa haetaan jatkuvasti keinoja, miten erilaistetut kantasolut voivat palvella sairauksien hoidossa. Tutkijoiden haasteena on prosessien hallinta, mutta monista mekanismeista on jo tutkittua tietoa.
– Japanissa tutkimus on menossa soveltavaan suuntaan ja yksi heidän vahva tutkimuslinjansa on silmäsairauksien hoito potilaan omista kudoksista tehtyjen verkkokalvosolujen avulla. Suomessa mm. Timo Otonkosken tutkimusryhmä Helsingin Biomedicumissa tutkii diabeteksen hoitomahdollisuuksia käyttämällä I-tyypin diabetesta sairastavien potilaiden omista kantasoluista erilaistettuja haimasoluja.

Helsingin yliopistossa tehdään myös kansainvälisesti arvostettua tutkimusta hampaan kehityksestä ja ehkä tulevaisuudessa potilaiden omista kantasoluista opitaan ohjelmoimaan uusia hampaita. Maitohampaiden solujen kylmäsäilytykseen ei kuitenkaan ole perusteluja.

 

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 11/2016

Lähde: Akateemikko Irma Thesleffin haastattelu 21.9.2016.