puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Missä vastaanotto, siellä ongelmamikrobi

Resistenttien bakteerikantojen kehittyminen on maailmanlaajuinen ongelma, joka on osittain seurausta runsaasta ja harkitsemattomasta antibioottien käytöstä. Antibiootteja käytetään maailmalla runsaasti paitsi infektioiden hoidossa, myös mm. lihakarjan kasvatuksessa kasvun edistäjinä.

Suomenkin sairaaloissa ja vastaanotoilla lyhenteet MRSA, VRE, ESBL ja CPE kuuluvat jo vakisanastoon. Vastustuskykyistä bakteeria voi kantaa kuka tahansa.  
– Heinäkuussa 2013 espoolaisen sairaalan vuodeosaston potilaalta sattumalta otetusta virtsanäytteestä löytyi CPE-Klebsiellaa, joka on käytännössä kaikille antibiooteille resistentti, Katariina Kainulainen muistuttaa. – Samalta osastolta löytyi vielä kahdeksan kantajaa, mutta bakteerin alkuperä ei koskaan selvinnyt.   
CPE on suolistobakteeri, jota on toistaiseksi tullut Pohjoismaihin lähinnä sairaalasiirtopotilaiden mukana.

MRSA taas on Staphylococcous aureus -bakteeri, joka on menettänyt herkkyytensä beetalaktaamiantibiooteille.  S. aureus on yleinen ihobakteeri; jokaisella on joskus ollut stafylokokki-infektio.
– Hammaslääkärin on tärkeää muistaa, että S. aureus viihtyy myös nenässä ja nenänielussa.  
ESBL-entsyymiä tuottava bakteeri puolestaan on vastustuskykyinen yleisimmille antibiooteille, ja ESBL-ominaisuus voi siirtyä bakteerista tai jopa bakteerilajista toiselle. 
– Ainoa toimiva tapa ehkäistä ongelmamikrobien leviämistä on estää mikrobien leviäminen ylipäätään. Tärkeintä on noudattaa hyvää käsihygieniaa ja aseptiikkaa. Näin huolehdimme sekä potilaan turvallisuudesta että omastamme.

Avainasemassa on alkoholipohjainen käsihuuhde, joka oikein käytettynä on tehokas ase mikrobien leviämistä vastaan. Käsien iho tulee pitää kunnossa eikä käsissä saisi olla ylimääräisiä esineitä, joihin bakteerit voivat piiloutua – sormuksia, kelloja, kynsilakkaa tai rakennekynsiä.
– Jokaiselle löytyy sopiva huuhde, ja sitä on käytettävä sekä ennen että jälkeen potilaskontaktin.
Kainulainen painottaa, että suojakäsineet eivät missään olosuhteissa korvaa käsihuuhdetta, vaan huuhdetta tulee käyttää aina ennen suojakäsineiden pukemista ja niiden riisumisen jälkeen.
– Välillä voi tuntua, ettei käsihygieniaohjeiden noudattaminen kiireessä millään onnistu. Tärkeintä on kuitenkin, että jokainen meistä yrittää parhaansa.

Laura Kimari

Lähde: Infektiolääkäri Katariina Kainulaisen luento ”Mitä jokaisen hammaslääkärin pitää tietää resistenteistä mikrobeista” Hammaslääkäripäivillä 7.11.2013.