puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Miten tunnistaisin lapsen pahoinpitelyn

Hammashoitohenkilöstö on tärkeässä asemassa lapsen pahoinpitelyn varhaisessa tunnistamisessa, muistutti EHL Sari Koskinen luennossaan Hammaslääkäripäivillä. Väkivalta kohdistuu useimmiten pään ja kasvojen alueelle, mutta hammashuollon henkilöstö tekee ilmoituksia lasten laiminlyönnistä hyvin vähän.

Lasten pahoinpitelyjä tapahtuu kaikissa sosiaaliluokissa, vaikka niitä onkin tunnistettu enemmän alemmissa luokissa. Lapsen yleisimmät pahoinpitelijät ovat omat vanhemmat ja tapahtumapaikka koti. Pahoinpitely vaikuttaa pitkälle lapsen tulevaisuuteen niin fyysisen kuin psyykkisenkin kehityksen vaarantuessa. Toistuvien pahoinpitelyjen myötä riski lapsen pysyvään vammautumiseen ja jopa kuolemaan kasvaa.

Kasvot ovat yleisin impulsiivisen väkivallan kohde: 50–75 % lasten fyysisestä pahoinpitelystä kohdistuu pään ja kasvojen alueelle. Vammat voivat olla hiertymiä, mustelmia, haavaumia, palovammoja, purentajälkiä tai hammastraumoja, joskus vakavampiakin vammoja.  Pään ja kasvojen vammat saattavat esiintyä joko yksinään tai liittyneenä muihin vammoihin.  Lapsen tuominen viipeellä hoitoon ja vanhempien vaihtelevat selitykset vammamekanismista sekä välinpitämättömyys ovat seikkoja, jotka herättävät ajatuksen lapsen pahoinpitelystä. Myös lapsen muuttunut käytös ja yleinen ulkoinen olemus niin siisteyden kuin ravitsemuksenkin suhteen voivat olla yhteydessä muuhun kaltoinkohteluun. Pahoinpitelyn merkit on syytä arvioida etenkin trauman yhteydessä!

Lapsen laajamittaisen karieshoidon tarve saattaa liittyä muuhunkin laiminlyöntiin.  Toki hammashuollon laiminlyömisen taustalla voi olla myös vielä nykyäänkin vanhempien tietämättömyys ja tapa hammashoidossa käymisestä saattaa puuttua. Hoidon laiminlyönti aiheuttaa lapselle pahimmillaan kipuja, puheen kehityksen ongelmia, univaikeuksia sekä kasvun ja kehityksen hidastumista. Lapsi saattaa kärsiä myös sosiaalisen kehityksen ongelmista.

Suomessa vuonna 2008 hammashoitohenkilöstölle tehdyssä tutkimuksessa joka viides vastannut oli kohdannut työssään fyysisesti pahoinpidellyn lapsen. Kuitenkin vain neljännes vastaajista tiesi, mitä tehdä tilanteessa. 1.1.2008 voimaan tullut lastensuojelulaki velvoittaa ilmoittamaan olosuhteista, jotka vaarantavat lapsen kehityksen.

Kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ovat lapset, jotka ovat vielä täysin riippuvaisia vanhempiensa hoidosta, eivätkä pysty pyytämään apua itse. Heidän kohtalonsa saattaa olla välittävän ulkopuolisen aikuisen käsissä.

Ani Lakoma, Suomen Hammaslääkärilehti 16/2009