puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Niskakipu vaikeuttaa suun avaamista

Pään ja niskan liikkeet ovat osa purentaelimen toimintaa: niskan ojentuminen suun avauksessa ja niskan taipuminen suuta suljettaessa. Niskalihakset tukevat ja liikuttavat päätä, jotta pään asento eri tehtävissä olisi optimaalinen. DDS, PhD Birgitta Häggman-Henrikson puhui Hammaslääkäripäivillä niskan ja leukojen biomekaanisesta ja anatomisesta yhteydestä.

Suun maksimaalinen avaus ei onnistu alaspäin katsoessa. Tilaa liikkeelle on vähemmän, mutta myöskään niskan lihakset eivät voi täysin osallistua suun avaukseen. Purentaelimen toimintaan liittyvät pään ja leuan samanaikaiset liikkeet. Niskan motorinen järjestelmä osallistuu toimintaan suhteessa liikkeeseen: maksimaalinen suun avaus johtaa laajempaan pään ja niskan liikkeeseen. Pureskellessa mandibula liikkuu enemmän, mutta pääkin liikkuu. Ruokapalan koko ja koostumus vaikuttavat liikkeisiin: mitä suurempi ja kovempi ruokapala, sitä suurempi on pään liike. EMG-tutkimuksilla voidaan todeta niskan lihasaktiviteetin kasvavan.

Joissakin tutkimuksissa on pyritty estämään pään liike kiinnittämällä pääulkoiseen kehikkoon. Päätä ei pystytä pitämään aloillaan niin, ettei pääkin liikkuisi pureskellessa, mutta liikkeen estäminen pienentää leuankin liikelaajuutta. Tämä osoittaa pään ja leuan liikkeen hyvin läheisen yhteyden. Itse asiassa tutkimuksissa on pystytty osoittamaan leukanivelen, atlanto-okkipitaalinivelen ja niskanikamien liikkeiden yhteys.

Potilaat, joilla on selän, niskan tai olkapään alueen kipuja, kärsivät myös enemmän TMD-oireista. Kivun voimakkuus on verrannollinen: mitä kipeämpi selkä, sitä voimakkaammat TMD-oireetkin. Yhteys on löydettävissä myös toisinpäin: jatkuva TMD-oireisto ennustaa selkäkivun kehittymistä.

Niskakipu ja dysfunktio-oireet niskan retkahdusvamman (whiplash) jälkeen voi vaikuttaa leukojen toimintaan. Häggman-Henrikson on tutkinut niskapotilaiden pureskelukykyä ja todennut niskavammapotilaiden puremalihasten väsyvän terveitä nopeammin. Tutkimuksessa kaksi kolmasosaa niskavammapotilaista pureskeli purukumia alle viisi minuuttia, kunnes kipu ja lihasväsymys sai heidät lopettamaan. Heidän leukansa liikelaajuus oli terveitä rajoittuneempi, ja heillä oli puremalihasten koordinaatio-ongelmia.

Niskavammapotilailla on usein vaikeuksia suun avaamisessa, ruuan pureskelemisessa, haukottelemisessa ja toisinaan jopa puhumisessa. He suosivat pehmeää ruokaa ja pieniä suupaloja tai jopa nestemäistä ravintoa, tauottavat syömistä ja saattavat alkaa välttää sosiaalista syömistä.

Niskavammasta kärsiviä potilaita on hyvä informoida TMD- ja leukanivelvaivojen yhteydestä niskavammaan. Potilaita tulisi motivoida lähtemään liikkeelle kivuista huolimatta. Potilaat hyötyvät sekä niskaharjoitteista että liikunnasta ylipäänsä. Lihasten voima, kestävyys ja koordinaatio paranevat ja auttavat purentalihasten kuormittumisen vähentämisessä. Kuormituksen jakaminen purentakiskolla sekä poistamalla epästabiilit kontaktit saattaa olla aiheellista. Niskapotilaiden purentaelimen toiminta on tutkittava.

Ani Lakoma, Apollonia

Lähde: DDS, PhD Birgitta Häggmann-Henriksonin luento ”What the dentist needs to know about the connection between neck and jaw” Hammaslääkäripäivillä 11.11.2010.