puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Probiootit ja suunterveys – lisää tutkimusnäyttöä kaivataan

Probioottitutkimusten julkaisutahti on ollut tiivis viime vuosina. Tutkijoita on kiinnostanut myös kysymys, auttavatko probiootit suusairauksiin vai voivatko ne olla jopa haitaksi. Mitä probioottien vaikutuksista suunterveyteen osataan sanoa tänään? Tähän vastasi professori Jukka Meurman Hammaslääkäripäivillä.

Probiootit voivat vaikuttaa terveyteen immunostimulatorisesti ja toimia immuunisysteemin tukena. Tutkimuksissa on todettu, että probiootit auttavat GI-sairauksissa (antibioottiripuli, turistiripuli, rotavirusripuli, Crohnin tauti, ulseratiivinen koliitti, divertikkelit). Lisäksi probiooteilla näyttää olevan ekstra-intestinaalisia vaikutuksia mm. syöpäriskiin ja verenpaineeseen, ne stimuloivat immunoglobuliineja G, A ja M, vaikuttavat allergioiden puhkeamiseen ja virtsatietulehduksiin.
– Nämä mekanismit tunnetaan jo aika tarkasti, totesi Meurman.

Suunterveyden osalta näyttö on vielä suhteellisen kapeaa. In vitro -tutkimuksissa on selvitetty probioottien kykyä kilpailla kariesta aiheuttavien patogeenien kanssa ja estää plakin kerääntymistä. Lupaavien tulosten rinnalle kaivataan vielä lisää kliinistä tutkimusta. Tutkimukset osoittavat myös, että probiootit voivat vaikuttaa myös ientulehdukseen ja ienparametreihin immuunivastetta parantamalla. Probiootit eivät kuitenkaan yleensä aiheuta muutoksia syljen mikrobikoostumukseen.
– Vaikka probiootteja on onnistuttu integroimaan biofilmiin kokeellisissa tutkimuksissa, ulkopuolelta annettuina ne eivät yleensä kolonisoidu suuhun ellei niitä ole saatu lapsesta asti, muistuttaa Meurman.
Pidempiaikainen LGG-bakteeri altistus The Helsinki Kindergarten Study:ssa osoitti, että LGG-bakteeria sisältävää maitoa juoneilla lapsilla oli vähemmän alkavia kariesvaurioita kuin verrokkiryhmällä.

Probiooteilla on todettu olevan estävää vaikutusta myös haitallisten mikrobien kasvuun suun limakalvoilla. Vanhusten parissa tehdyssä tutkimuksessa probioottiyhdistelmää tarjottiin juustossa, ja tutkimus osoitti, että kandidakantajuuden riski väheni neljännekseen probioottiryhmässä. Probioottien positiivisista vaikutuksista halitoosiin on myös heikkoa näyttöä.

Tutkimusten haasteena on, että yksi bakteerilaji/probiootti saattaa tehdä ihmeitä, mutta toinen ei auta ollenkaan. Suun monimutkainen ekosysteemi komplisoi myös tutkimusasetelmaa. Oikean probiootin valinta voi olla vaikeaa.
– Niitä kariogeenisiä probiootteja, jotka voivat muodostaa happoja ravinnon sokereista, ei tulisi hammaslääketieteellisissä indikaatioissa käyttää.

Meurman painottaa, että tällä hetkellä meillä ei ole vielä vankkaa tutkimusnäyttöä probioottien vaikutuksista suunterveyteen, sillä pääsääntöisesti koehenkilöiden määrät ovat olleet tutkimuksissa liian pieniä ja interventiot lyhyitä. Osin tulokset ovat olleet myös ristiriitaisia. Tieto alkaa kuitenkin kumuloitua.
– Itse uskon, että probiooteista voisi olla apua suu- ja hammassairauksien ehkäisyssä sekä niiden tukihoidossa. Oleellista on, ettei probiooteista näyttäisi olevan ainakaan haittaa.

Hyviä ja tarpeeksi laajoja tutkimuksia tarvitaan tulevaisuudessa lisääntyvässä määrin. Myös probioottien turvallisuutta on tärkeää arvioida. Meurmanin mukaan Suomessa ollaankin käynnistämässä laajempaa tutkimusprojektia aiheesta.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 1/2016

Lähde: Prof. Jukka Meurmanin luento Mihin probiootit auttavat? Hammaslääkäripäivät 20.11.2015.