puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Sähköinen resepti vähentää virheitä ja lisää turvallisuutta

Sähköiset lääkemääräykset vähentävät lääkäreiden tekemiä virheitä ja parantavat merkittävästi potilaiden hoitoa ja turvallisuutta, osoittaa tuore yhdysvaltalaistutkimus. Suomessa kauan odotettuja sähköisiä reseptijärjestelmiä lähdetään pilotoimaan tänä keväänä.

Terveydenhuollon informaatioteknologia ja erityisesti sähköiset lääkemääräykset ovat suuri kasvualue ja tarjoavat mahdollisuuksia potilasturvallisuuden parantamiselle. Vaikka sähköisiä reseptijärjestelmiä käytetään runsaasti eri puolilla maailmaa, sähköisiä järjestelmiä ja erityisesti niiden vaikutusta on tutkittu vähän.

Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten muista tietojärjestelmistä irralliseen sähköiseen reseptijärjestelmään siirtyminen pienillä kunnallisilla vastaanotoilla vaikutti lääkemääräysten virheisiin. Ei-satunnaistetussa tutkimuksessa oli mukana 15 terveydenhoitoyksikköä, jotka käyttivät sähköisiä lääkemääräyksiä ja päätöksentukijärjestelmää. Päätöksentukijärjestelmä antoi muun muassa annostelusuosituksia ja muistutti esimerkiksi potilaan lääkeallergioista sekä muista hoidoista. Verrokkiryhmänä oli 15 yksikköä, joissa lääkemääräyksiä tehtiin perinteisesti, eikä tukijärjestelmiä otettu käyttöön. Kussakin yksikössä lääkemääräyksiä analysoitiin vähintään 75 kappaletta.

Tutkimuksen mukaan sähköiseen reseptiin siirtyneiden virheet vähenivät yli kuusinkertaisesti. Ennen järjestelmään siirtymistä noin 43 reseptissä sadasta oli virhe, kun vuoden kuluttua huomautettavaa oli enää noin seitsemässä prosentissa resepteistä. Muutos oli tilastollisesti merkitsevä. Verrokkiyksiköissä virheitä todettiin 38 reseptissä sadasta, ja määrä pysyi samana koko seurannan ajan. Vain pieni osa virheistä oli hengenvaarallisia.

Yhdysvalloissa käytetyt reseptijärjestelmät ovat usein kytkettynä muihin sähköisiin terveydenhuollon tietokantoihin, jolloin tarvittavia taustatietoja voidaan hakea laajemminkin. Nyt tutkitut kaupalliset erilliset järjestelmät ovat kuitenkin muun muassa edullisempia. Lisätutkimuksia tarvittaisiinkin selvittämään näiden eri tyyppien vahvuuksia ja heikkouksia.

Suomi on valmistellut sähköistä reseptijärjestelmää 90-luvun puolivälistä asti ja 2000-luvulla projektista tehtiin kansallinen hanke. Hitaasti vaihe vaiheelta etenevää uudistusta odotetaan kentällä ja järjestelmältä odotetaan helpotusta työhön. Sähköistä reseptiä testataan tänä vuonna noin kolmen kuukauden mittaisilla pilottikokeiluilla Turussa ja Kotkassa. Itse järjestelmän levittämisen uskotaan sujuvan nopeammin, toteaa Suomen Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Sirpa Peura.

Lähde: Kaushal R, Kern LM, Barrón Y, Quaresimo J, Abramson EL. Electronic Prescribing Improves Medication Safety in Community-Based Office Practices. J Gen Intern Med. Epub 26.2.2010. http://www.springerlink.com/content/g37161631742w1x6/

Annika Nissinen, Suomen Hammaslääkärilehti 5/2010