Probioottien mahdollisuudet terveyden ja suunterveyden edistäjinä ovat saaneet suuren huomion viime vuosina. Probioottien kyky tasapainottaa suolistomikrobistoa tunnetaan hyvin. Joitakin terveysvaikutteisia probioottibakteereja löytyy myös suusta. In vitro -tutkimuksen mukaan probiooteista voikin olla apua myös taistelussa plakin muodostumista ja kariesta vastaan.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että säännöllinen probioottisten laktobasillien saanti voi vähentää mutans streptokokkibakteerien määrää lasten ja nuorten syljessä lyhyellä aikavälillä. Koska bakteerien yhteenliittyminen on avainasemassa plakin muodostumisessa, in vitro -tutkimuksessa lähdettiin selvittämään probioottien kykyä liittyä ja kilpailla kariesta aiheuttavien patogeenien kanssa ja estää plakin kerääntymistä.
Tutkimuksessa käytetyt kuusi laktobasillia oli poimittu kaikkien saatavilla olevista probioottisista tuotteista, kuten maitotuotteista tai tableteista. Kariekseen liittyvät bakteerit olivat puolestaan neljää erilaista streptokokkibakteerikantaa sekä suolistobakteeri Escherichia coli. Laboratoriossa selvitettiin laktobasillikantojen ja kariesta aiheuttavien bakteerien yhteenliittymistä 1, 2, 4 ja 24 tunnin aikana.
Kaikki valitut laktobasilli- ja taudinaiheuttajakannat pystyivät liittymään toistensa kanssa laboratorio-oloissa. Yhteenliittymissuhde riippui kannoista ja kasvoi ajan mukana kaikissa kantojen kombinaatioissa. Eri kariesbakteerien liittymiskyvyssä oli selkeämmät erot kuin laktobasillikannoilla. S. mutans GS-5 osoitti muita kariesbakteereja ja E. colia tilastollisesti merkitsevästi parempaa liittymiskykyä jokaisella mittaushetkellä kaikkien tutkittujen probioottien kanssa. Mikään laktobasilli ei osoittautunut selkeästi toisia tehokkaammaksi liittymiskyvyltään, mutta L. acidophilus oli hieman alttiimpi liittymään yhteen streptokokkibakteerien kanssa.
Tutkijat muistuttavat, että in vitro -tutkimuksen jatkoksi tarvitaan kliinistä tutkimusta, sillä laboratorio-olot eivät vastaa suun monimutkaista ekosysteemiä. Bakteerikantojen yhteenliittymisen mekanismien tunteminen on kuitenkin edellytys jatkotutkimukselle ja niiden selvittämien voi osaltaan auttaa löytämään probiootteja, joilla voisi olla kariesta vähentäviä vaikutuksia. Huomioitavaa on myös, että probiootteja tutkittaessa on huomattu, että kaupallisissa tuotteissa käytetyt probiootit voivat myös tehostaa happohyökkäystä tuottamalla sokerista happoja.
Lähde: Twetman L, Larsen U, Fiehn N-E, Stecksen-Blicks C, Twetman S. Coaggregation between probiotic bacteria and caries-associated strains: An in vitro study. Acta Odontol Scand. 2009; 67: 284–288.
Annika Nissinen, Suomen Hammaslääkärilehti 4/2010