puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Tietojen ja taitojen puute vähentää teräskruunujen käyttöä

Tietojen ja taitojen puute vähentää teräskruunujen käyttöä

28.5.2021 klo 09:00

Vain noin joka kymmenes yleishammaslääkäri käyttää teräskruunuja korjaavassa hoidossa, kertoo norjalais-suomalainen BMC Oral Health -lehdessä julkaistu tutkimus. Koulutusta ja tietoa kaivattaisiin lisää.

Teräskruunuja suositellaan käytettäväksi laajasti karioituneiden, lohjenneiden ja kehityshäiriöiden vaurioittamien maitoposkihampaiden korjaavaan hoitoon lapsilla. Suosituksista, hyvistä hoitotuloksista ja pitkän aikavälin kustannustehokkuudesta huolimatta aiemmat tutkimukset osoittavat, että yleishammaslääkärit käyttävät teräskruunuja suhteellisen vähän – suositumpia ovat hampaiden poistot ja perinteisempi korjaava hoito.

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin teräkruunujen käyttöä, syitä niiden käyttämättömyydelle ja hammaslääkärien näkemyksiä teräskruunujen käytön eduista ja haasteista sekä koulutustarpeista. Aineisto kerättiin kyselytutkimuksena, ja vastanneiden joukosta poimittiin lasten parissa kliinistä työtä Norjassa (574 vastaajaa) ja Suomessa (765 vastaajaa) tekevät hammaslääkärit.

– Kyselyä tehdessämme hammaslääkärien näkemykset ja kokemukset teräskruunuista vaihtelivat laajasti: ”Helppo laittaa” ”Teräskruunun laadukas asemointi vie aikaa” ”Kokemus puuttuu”, kertoo HLT Emma Wuollet.

Tutkimuksen mukaan 12,0 % norjalaisista ja 12,9 % suomalaisista vastaajista kertoi käyttävänsä teräskruunuja. Lasten hammashoidon erikoishammaslääkäreistä kaikki kertoivat valitsevansa teräskruunun tarpeen mukaan. Teräskruunujen katsottiin säilyttävän hyvin suun toiminnot ja purennan.

Etuna nähtiin myös kruunujen kestävyys ja hyvä ennuste. Norjassa noin 80 % ja Suomessa yli 70 % teräskruunuja käyttävistä vastaajista koki suurimpana haasteena kruunun paikalleen sovittamisen, ja molemmissa maissa noin 40 % koki estetiikan haasteeksi. Suomalaisista noin 40 % koki myös itse toimenpiteen vaikeaksi.

Yleisin käytön este oli käytännön koulutuksen ja myös materiaalien puute vastaanotoilla.

– Teräskruunujen käytön opetus aloitettiin Helsingin yliopistossa 1970-luvulla lasten hammashoidon emeritaprofessori Satu Alaluusuan johdolla. Teräskruunut kuuluvat nykyään jokaisen yliopiston peruskoulutukseen, mutta harva opiskelija pääsee laittamaan teräskruunua oikealle potilaalle ohjaajan valvonnassa. Yliopistoklinikoissa haasteena on ollut muun muassa sopivien opetuspotilaiden puute.

Vastaajat kokivat tarvitsevansa lisää tietoa ja käytännön koulutusta – mieluiten hands on -koulutuksena. Wuollet kertoo, että moni kaipasi esimerkiksi lisätietoa hampaan paikkaushoidon Käypä hoito -suosituksessa esitellystä vähemmän invasiivisesta Hallin tekniikasta.

– Hallin tekniikka karioituneiden maitomolaarien hoidossa on mielenkiintoinen ja tutkimustulokset sitä tukevia. Käytännössä Hallin tekniikalla tehty teräskruunu mielletään potilaalle epämukavaksi, kun hammas jää aluksi korottamaan. Menetelmänä Hallin tekniikka kuitenkin sopii nykykäsitykseen kariesleesion luonteesta ja sen hoidosta.

Tutkijoiden mukaan yleishammaslääkärien koulutukseen ja harjoittelumahdollisuuksiin panostaminen voisi kasvattaa itseluottamusta ja näin lisätä teräskruunujen käyttöä.

– Laajasti karioituneiden maitomolaarien korjaava hoito teräskruunuilla on suun terveydenhuollon resurssien optimointia ja käypää hoitoa.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 7/2021

Lähde: Uhlen MM, Tseveenjav B, Wuollet E, Furuholm J, Ansteinsson V, Mulic A, Valen H. Stainless-steel crowns in children: Norwegian and Finnish dentists’ knowledge, practice and challenges. BMC Oral Health. 2021 Apr 12;21(1):190. doi: 10.1186/s12903-021-01556-6.

Artikkelin tila:
Julkinen
Annika Nissinen
Pääkategoria:
Alakategoria: