puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Turvapaikanhakijat ja hammashoidon palvelut eivät kohtaa

Turvapaikanhakijat ja hammashoidon palvelut eivät kohtaa

13.9.2019 klo 13:00

Joka kolmannella aikuisista turvapaikanhakijoista ja lähes joka toisella alakouluikäisistä on reikiä hampaissaan. THL:n tuoreen tutkimuksen mukaan turvapaikanhakijat kärsivät usein suun ja hampaiston sairauksista ja oireista. Tutkijoiden mukaan erityisen tärkeää olisi edistää turvapaikanhakijoiden hoitoon hakeutumista.

Aiemmat suomalaiset ja kansainväliset tutkimukset osoittavat, että ulkomaalaistaustaisten suunterveys on heikompi kuin väestöllä yleensä, ja turvapaikanhakijoilla on todennäköisesti enemmän suunterveyden ongelmia kuin muilla ulkomaalaistaustaisilla. Nyt tehty turvapaikanhakijoiden suunterveyden kartoitus oli osa kansainvälisestikin katsottuna laajaa turvapaikanhakijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimusta, joka puolestaan liittyy Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastuksen valtakunnalliseen kehittämishankkeeseen (TERTTU). TERTTU-hankkeen tavoitteena on tuottaa yhtenäinen alkuterveystarkastusmalli ja sen käyttöönottoa tukeva käsikirja.

Tutkimukseen kutsuttiin kaikki vuonna 2018 aikana Suomeen tulleet turvapaikanhakijat: aikuisia osallistujia oli 784, nuoria (13–17-v.) 67, alakouluikäisiä lapsia (7–12-v.) 96 ja alle kouluikäisiä (0–6-v.) 140. Osallistumisprosentti oli 76, mutta ilman huoltajaa tulleiden lasten osalta osallistumisprosentti jäi selkeästi alhaisemmaksi (26). Tutkimuksen suunterveysosiossa selvitettiin turvapaikanhakijoiden suunterveyttä, suun omahoitoa, suun terveyspalveluiden käyttöä ja koettua suunterveyttä tutkittiin haastattelemalla ja tekemällä suppea kliininen suun tarkastus tutkimukseen osallistuneille.

Joka kolmannella aikuisella, noin joka viidennellä 13–17-vuotialla ja lähes puolella 7–12-vuotiaista havaittiin reikiä hampaissa. Tutkijat arvelevat tämän johtuvan huonoista ruokailutottumuksista, heikkolaatuisesta omahoidosta ja hammashoitopalveluiden käytön esteistä (palvelujärjestelmä, kieli, kulttuuri ja hammashoitopelko). Suuhun tai hampaisiin liittyvä särky oli myös yleistä tutkituilla. Kolmanneksella aikuisista oli ollut hammassärkyä tai muuta suuhun liittyvää särkyä viimeisten 30 päivän aikana, joka kymmenennellä särky oli päivittäistä. Särky näytti olevan selvästi yleisempää kuin väestössä keskimäärin.

– Joka kymmenes aikuinen turvapaikanhakija kärsii särystä joka päivä – se on paljon kärsimystä. Suun terveydenhuollon ammattilaisten tulisi osaltaan varmistaa se, että turvapaikanhakijat saavat asianmukaisen hoidon särkyynsä, pohtii HLT, ylihammaslääkäri Eero Raittio.

Raittio muistuttaa, että Maahanmuuttoviraston suun terveydenhuoltoa koskevan ohjeistuksen mukaan kaikki turvapaikanhakijat ja säilöön otetut ulkomaalaiset ovat oikeutettuja kiireelliseen ja välttämättömään hammashoitoon.

Noin kaksi kolmasosaa aikuisista ja nuorista harjasi hampaansa kaksi kertaa päivässä. Lasten kohdalla tilanne oli heikompi: huoltajien mukaan hieman yli puolet 7–12-vuotiasta harjasi hampaansa kaksi kertaa päivässä ja alle kouluikäisistä noin 40 prosentilla hampaat harjattiin vähintään kaksi kertaa päivässä. Hampaiden harjaamisen osalta aikuisten turvapaikanhakijoiden suunhoitotottumukset vastasivat suomalaisten aikuisten keskimääräistä harjaustiheyttä. Kuitenkin aikuisista joka kolmannella oli plakkia hampaissaan ja ienverenvuodosta kärsi yli puolet, mikä tutkijoiden mukaan viittaisi omahoidon heikkoon laatuun.

Turvapaikanhakijat käyttivät suun terveydenhoitopalveluita selvästi vähemmän kuin muu väestö Suomessa. Noin joka kymmenes tutkituista ei ollut käynyt koskaan hammaslääkärissä ja esimerkiksi Muu Afrikka -ryhmässä osuus oli jopa 45 %. Alakouluikäisistä hieman alle joka viides ja alle kouluikäisistä kaksi kolmesta ei ollut käynyt koskaan hammaslääkärissä. Toisaalta esimerkiksi Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton alueelta tulleista lähes jokainen oli käynyt hammaslääkärissä.

Tutkijat toteavat, että turvapaikanhakijoiden suunterveys, omahoidon tilanne ja suun terveydenhuoltopalveluiden tarve tulisi huomioida turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastuksessa ja palveluohjauksessa. Erityisen tärkeää olisi edistää heidän hakeutumistaan suun terveydenhuollon palveluihin ja informoida tarpeesta hoitaa suunterveyttä esimerkiksi oikeustieteellisten ikätutkimusten yhteydessä.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 10/2019

Lähde: Raittio E, AlRamadhani R, Metsäniitty M, Suominen L. Suunterveys. Raportissa: Skogberg N. ym. (toim). Turvapaikanhakijoiden terveys ja hyvinvointi. Tutkimus Suomeen vuonna 2018 tulleista turvapaikanhakijoista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Raportti 12/2019: 233-241. [http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-351-9]. Haettu 5.8.2019.

Artikkelin tila:
Julkinen
Annika Nissinen
Pääkategoria:
Alakategoria: