puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Vakiohintainen hammashoito tepsii

Ruotsalaisen Charlotte Andrén Andåsin väitöstutkimuksen mukaan henkilöillä, jotka maksoivat säännöllisestä hammashoidosta ennakkosopimuksen mukaan, oli merkitsevästi pienempi kariesriski kuuden vuoden jälkeen verrattuna niihin, jotka maksoivat hoidosta perinteisesti toimenpide kerrallaan.

Ruotsin Folktandvården lanseerasi ehkäisevään hoitoon perustuvan nk. frisktandvård-maksusysteemin ensin Länsi-Götanmaalla 2007 ja koko maassa 2009. Vaihtoehtoisessa systeemissä potilas maksaa vakiosummaa perushammashoidosta, joka sisältää säännölliset tarkastukset, ehkäisevän hammashoidon, korjaavan hoidon, akuuttihoidon, hammassairauksien ja -kivun vaatiman hoidon sekä neuvonnan. Hinta perustuu kolmen vuoden ajalle tehtyyn hoidontarpeen arvioon, ja vuosimaksu voi vaihdella noin 65 eurosta yli tuhanteen euroon potilaan riskiryhmän mukaan.

Tutkimuksessa frisktandvård-systeemiin sitoutuneiden suunterveyttä ja suunhoitotapoja verrattiin henkilöihin, jotka jäivät vanhaan toimenpideperustaiseen maksusysteemiin. Seuranta kesti kuusi vuotta ja toteutettiin Länsi-Götanmaalla.

Väitöstutkimuksen mukaan vanhassa systeemissä mukana olevilla oli 50 prosenttia suurempi kariesriski kuuden vuoden jälkeen kuin vaihtoehtoisen maksusysteemin valinneilla. Frisktandvård-asiakkaille oli tehty myös vähemmän paikkoja seurannan aikana. Andåsin mukaan näyttäisi siltä, että frisktandvård-sopimuksen teko on jo osa päätöstä sitoutua huolehtimaan paremmin suunterveydestä. Sopimusasiakkaat kertoivat muun muassa muuttaneensa käyttäytymistään ja miettivänsä enemmän, miten hoitavat hampaitaan. He olivat myös tyytyväisiä valintaansa ja kokoivat, että sopimus toi turvallisuuden tunnetta.

Andås huomauttaa kuitenkin, että vaihtoehtoisen sopimuksen valinneet erottuivat jo lähtökohtaisesti vertailuryhmästä: he olivat nuorempia, enimmäkseen naisia, liikkuivat enemmän, tupakoivat vähemmän ja panostivat suunterveyteen enemmän. Tämä on huomioitu tutkimuksessa, ja karieksen esiintyminen kuuden vuoden jälkeen on kontrolloitu iän, sukupuolen, koulutuksen ja sopimusta edeltävän kariestilanteen mukaan. Frisktandvård-sopimus näytti silti pienentävän kariesriskiä.

Tutkimus osoitti myös, että frisktandvård-asiakkaat saivat enemmän ehkäisevää hoitoa ja vähemmän korjaavaa hoitoa. Andåsin mukaan ongelmana onkin, että monet potilaat jotka tarvitsisivat enemmän ehkäisevää hoitoa kuuluvat korkean riskin ryhmään, joille vaihtoehtoinen maksumalli ei ole kustannusten takia houkutteleva.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 2/2016

Lähde: Andås, C A. A New Payment Model in Swedish Dental Care. Väitöskirja. Göteborg: University of Gothenburg; 2015. (http://hdl.handle.net/2077/39557)