Viisaudenhampaiden puhkeaminen on aikaistunut parilla vuodella verrattaessa 1950-luvun taitteen ja 2010-luvun nuoria. Tutkittu tieto puhkeamisiästä auttaa viisaudenhampaan poistopäätöksen teossa ja potilaan informoimisessa. Oikea-aikainen poisto voi ehkäistä perikoroniittia.

Puhuttaessa viisaudenhampaiden puhkeamisiästä Suomessa on pitkään viitattu vuonna 1967 julkaistuihin Aimo Rantasen tutkimustuloksiin, jotka perustuvat 1949–51 yliopisto-opiskelijoilla tehtyihin kliinisiin tutkimuksiin. Tuolloin viisaudenhampaiden ensimmäiset kuspit tulivat näkyviin miehillä yläleuassa 21,7 ja alaleuassa 21,8 vuoden iässä (mediaani-ikä). Vastaavat iät naisilla olivat 23,3 ja 23. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että eri maiden välillä on eroja puhkeamisiässä. Ikä vaihtelee 15 ja 23,3 vuoden välillä.

Nyt tehdyn tutkimuksen tavoitteena oli päivittää tutkimustietoa suomalaisten osalta. Tutkimuksen aineistona oli 710 panoraamatomografiakuvaa, jotka oli otettu vuonna 2015 Helsingin kaupungin suun terveydenhuollossa eri lähetteillä 15–23-vuotiailta nuorilta. Tutkituista noin puolet oli naisia ja puolet miehiä. Puhkeaminen määriteltiin neliportaisella asteikolla: luussa (A), ikenen peittämänä alveoliharjanteen cortexin tasossa (B), ensimmäisten kuspien puhkeaminen (C) tai purentatasossa (D).

Tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 2 502 viisaudenhammasta. Hieman yli puolet (n = 1 325) analysoiduista viisaudenhampaista oli vertikaalisessa asennossa. Vertikaalisten viisaudenhampaiden puhkeamisen (C) mediaani-ikä oli 19,8–20,8 ja purentatasoon (D) nousun 20,8–21,8 vuotta.

– Uusimmassa tutkimuksessamme ensimmäisten kuspien puhkeamisen (C-vaihe) vaihteluväli oli 15,5–23,9 vuotta, eli ensimmäiset kuspit alkoivat näkyä joillakin jo 15,5-vuotiaana, tutkijat huomauttavat.

Merkitsevät erot puhkeamisessa havaittiin leukojen ja osin myös sukupuolten välillä: hampaiden puhkeaminen oli edistyneempää alaleuassa verrattuna yläleukaan. Lisäksi miesten viisaudenhampaat läpäisivät alveoliharjanteen luun (vaihe B) naisia aiemmin.

Tutkimus osoitti, että viisaudenhampaat puhkeavat suomalaisilla muutamaa vuotta aiemmin kuin viime vuosi­sadan puolivälissä. Hampaiden puhkeamisikään vaikuttavat monet tekijät geeneistä ravinnonsaantiin. Suomessa muun muassa ravinnossa, painossa ja sosioekonomisessa taustassa on eroja 1920–30-luvulla ja 1990-luvulla syntyneiden välillä.

– Suomalaisten yhteiskunnalliset olosuhteet, kuten asuminen, hygienia ja terveydenhoito, ovat merkittävästi paremmat verrattuna 70 vuotta sitten olleeseen tilanteeseen. Ravinnon määrä on lisääntynyt ja laatu on myös parantunut ja monipuolistunut, mikä on lisännyt lasten ja nuorten ylipainoa, toteavat tutkijat.

Sosioekonomisen taustan vaikutuksesta hampaiden puhkeamiseen on kuitenkin vain vähän tutkimusta. Tutkimusten mukaan ylipaino ja parempi sosioekonominen ympäristö saattavat kuitenkin aikaistaa hampaiden puhkeamista.

Annika Nissinen, Hammaslääkärilehti 2/2022

Lähde: Tuovinen E, Ekholm M, Ventä I. Is the third molar erupting at a younger age than before? Acta Odontol Scand 2021 Oct 8: 1–7. doi: 10.1080/00016357.2021.1985167. Julkaistu verkossa 8.10.2021.