puh. + 358 9 6803 120 · toimisto@apollonia.fi
Käyttäjätunnus (sähköpostiosoite):  Salasana:  › Salasana hukassa? Pyydä uusi täältä
› Kirjaudu sisään

Yleisvaikutelma kertoo paljon lapsen hammasperäisestä infektiosta

Lapsen vakava hammasperäinen infektio on tärkeää pysäyttää ajoissa. Oikean hoidon ja hoitopolun valitsemiseksi hammaslääkärin on tunnistettava, onko kyse paikallisesta vai yleistyneestä infektiosta ja onko lapsi terve vai suurentuneen infektioriskin potilas, muistuttaa EHL Heikki Alapulli.

Yleisimmin lapsen hammasperäinen infektio saa alkunsa hoitamattomista, karioituneista hampaista. Mikrobi-infektio pyrkii leviämään hampaan pinnalta sen sisäosiin ja ympäröiviin kudoksiin. Yrittäessään rajata infektion etenemistä elimistön puolustus synnyttää näkyvät tulehdusoireet kuten turvotuksen ja märkävuodon.

­”Hoitamattomasta paikallisesta infektiosta voi erityisesti immuunipuutoksesta kärsivillä potilailla seurata etäinfektio tai sepsis”, muistuttaa Alapulli.

Näillä potilailla paikallinen infektio saattaa yleistyä hyvinkin nopeasti ilman terveellä ihmisellä havaittavia, paikallisia infektion merkkejä. 

Hammasperäisten äkillisten infektioiden mikrobilääkehoitoa käsittelevästä Käypä hoito -suosituksesta löytyy perustietoa, jonka avulla hammaslääkäri voi arvioida mikrobilääkevalintaansa sekä sen, kuuluuko potilaan hoito avoterveydenhuoltoon vai sairaalaan.

Pääsääntö on, että avoterveydenhuollossa hoidetaan aiemmin terveiden sekä suurentuneen infektioriskin potilaiden lievät suun alueen infektiot. Keskisuuren infektioriskin potilaita hoidettaessa suutautien poliklinikan tai potilaan oman hoitavan lääkärin konsultaatio on paikallaan. Sen sijaan suuren infektioriskin potilaiden ensisijainen hoitopaikka on aina sairaala. ”Suurentuneen infektioriskin omaavia lapsipotilaita on lähes jokaisella terveyskeskushammaslääkärillä.”

Varsinkin pienellä lapsella yleisvaikutelma voinnista on tärkeä infektion vakavuutta arvioitaessa. ”Aivan pienen lapsen itkusta voi päätellä paljon: vakavasti sairas lapsi ei itke ollenkaan, tai sitten hän itkee kimeästi tai nyyhkyttää. Lapsi voi olla käsittelyarka ja reagointitapa tuttuihin voi olla muuttunut.”

Jos lapsella on nielemis- tai hengitysvaikeuksia tai suun avautuminen on selvästi rajoittunutta, tarvitaan sairaalahoitoa. ”Lääkitysten ja sairauksien tulisi olla selvitettyinä ja lapsi huolellisesti tutkittuna ennen eteenpäin lähettämistä tai konsultaatiopuhelua suusairauksien klinikalle.”

Yleensä vaikean hammasperäisen infektion hoitona on mikrobilääkitys yhdistettynä kirurgiseen toimenpiteeseen – tavallisesti hampaanpoistoon – sedaatiossa tai nukutuksessa. Toimenpiteeseen voi sisältyä myös muuta hammashoitoa.

”Vakavasta hammasperäisestä infektiosta kärsivän lapsen suusta löytyy harvoin vain yksi infektiofokus; tavallisesti suu on hoitamaton ja laajasti karioitunut.” On selvää, ettei hampaiden perushoito ole tällaisissa tapauksissa kunnossa. Toimenpiteen jälkeisestä jatkohoidosta huolehtiminen perusterveydenhuollossa ja kotona onkin äärettömän tärkeää. 

Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 9/2012

Lähde: EHL Heikki Alapullin luento ”Lasten vaikeat hammasperäiset infektiot” TKHLY:n kesäluentopäivillä 15.6.2012.