Digitaaliset teknologiat ovat olleet kiinteä osa hammaslääketiedettä jo vuosia, mutta viime vuosina teknologian kehitys on lisännyt mahdollisuuksia ja käyttökohteita huomattavasti. Uudet teknologiat ovat parantaneet potilaiden hoitokokemusta ja tarjoavat uusia ratkaisuja ammattilaisille. Hoitopäätös perustuu kuitenkin aina tieteeseen, ei laitteisiin.
Potilaan kannalta helpoimmin huomattava kehitysaskel on ollut suuskannereiden yleistyminen. Perinteisten hampaiston jäljennösmenetelmien ohella käytetään suuskannereita, jotka parantavat tutkimusten mukaan potilaiden hoitokokemusta ja -myönteisyyttä merkittävästi. Skannereiden tarkkuus ja käytettävyys on parantunut viime vuosina niin paljon, että nykyään skannaustekniikoita voidaan käyttää yhä useammassa toimenpiteessä perinteisiä jäljennösmenetelmiä vastaavalla tai paremmalla laadulla.
Hammaskruunujen ja -siltojen tuotannossa digitaalisuus on ollut läsnä ja vuosia, ja ohjelmisto- ja materiaalikehitys on ollut nopeaa. Ensimmäiset laboratorioskannerit esiteltiin parikymmentä vuotta sitten, ja CAD-ohjelmistojen käyttö on ollut hammasteknikkojen arkipäivää jo vuosia hammaskruunuja, -implanttitöitä ja siltoja suunniteltaessa. Ennen kruunujen ja siltojen valmistus oli pitkälti käsityötä valu-, prässäys ja kerrostusmenetelmin, kun taas nykyään kasvava osa hammasteknisistä rakenteista tuotetaan jyrsinlaitteistojen, 3D-printtereiden ja stereolitografian avulla.
Uusien menetelmien myötä töiden valmistusaikaa pystytään lyhentämään ja hoidon kustannuksia madaltamaan. Digitaalisuus tuo laadukkaammat täytteet ja kestävämmät hammashoitomateriaalit suuremman ihmisjoukon saataville. Selkeimpänä esimerkkinä tästä on ns. “single-visit”-keraamiset hammastäytteet ja -kruunut. Tällöin koko hoitopolku on digitaalinen, ja täytteen suunnittelu ja jyrsintä tapahtuu täysin vastaanoton tiloissa.
On kuitenkin syytä muistaa, että skannereissa, suunnitteluohjelmistoissa ja jyrsinlaitteistoissa on merkittäviä teknisiä eroja. Vastaanottolaitteistojen suorituskyvyn rajat voivat tulla vastaan laajemmissa töissä.
– Vastaanoton nurkasta löytyvällä jyrsimellä ei pystytä samankaltaiseen jyrsintätarkkuuteen tai yhtä monimuotoisiin töihin kuin teollisuustason jyrsimellä. Aivan kuten jäljennösaineissa, myös skannereissa on eroja, ja ennen kaikkea hammasteknikon koulutusohjelman oppisisältö ei siirry hammaslääkärin tai -hoitajan tajuntaan jyrsinlaitteiston ostopäätöksen myötä, pohtii EHL Timo Suojärvi.
Implanttihoitojen suunnittelussa 3D-suunnitteluohjelmistot mahdollistavat implanttien asemoinnin perinteisiä menetelmiä tarkemmin. 3D-suunnittelussa hoito alkaa halutun hoitotuloksen visualisoinnista ja hoitosuunnitelma välittyy luontevasti jokaisessa hoidon vaiheessa kaikille osallisille. Implantin asema määräytyy luutilanteen ja suunnitelman mukaisesti optimaaliseen paikkaan. Tämä asema pystytään välittämään luotettavasti leikkaustilanteeseen ohjauskiskon avulla.
Uuden teknologian keskellä on tärkeä muistaa, että hoitopäätösten tulee perustua tieteeseen ja hyväksyttyihin hoitokäytäntöihin, ei oman vastaanoton laitteistoihin.
– Kaiken hammashoidon lopputulosta tulee arvioida samoilla ammattistandardeilla riippumatta siitä, onko se tuotettu perinteisin vai digitaalisin menetelmin. Digitaalisuus tarjoaa erinomaisia ja tehokkaita työkaluja, mutta se ei saa olla itseisarvo, joka ohjaa hammaslääkärin työtä ja hoitopäätöksiä, muistuttaa Suojärvi.
Lisätietoja:
Erikoishammaslääkäri (protetiikka ja purentafys.) Timo Suojärvi, timo (at) proesthetics.fi, p. 040 511 9047