Väitöskatsaukset

Apollonia / Väitöskatsaukset / Väitös: Purennan piirteet muuttuvat läpi aikuisiän

Väitös: Purennan piirteet muuttuvat läpi aikuisiän

Väitös: Purennan piirteet muuttuvat läpi aikuisiän

30.4.2021 klo 13:30

Väitöstutkimuksessa todettiin muutoksia sekä kasvokivuista kärsivien aikuisten että verrok­kien purennassa 12 vuoden seuranta-aikana. Digitaaliset mittausmenetelmät olivat tarkkoja ja toistettavissa.

Purentaelimistön toimintahäiriöt (temporomandibular disorders, TMD) käsittävät joukon subjektiivisia ja kliinisesti havaittavia puremalihaksiin, leuka­niveliin ja niiden ympärillä oleviin rakenteisiin liittyviä ongelmia. Yleisimmät kliiniset oireet ovat leukanivelen naksuminen, puremalihasten kipu ja alaleuan rajoittuneet liikkeet. Muita oireita ovat kasvo­kipu, päänsärky ja korvakipu.

TMD:n etiologia on monisyinen, ja TMD:n ja purennan välinen yhteys on edelleen kiistanalainen. Vallitseva käsitys kuitenkin tukee ajatusta, etteivät purennalliset tekijät ole bruksismia synnyttävinä taustatekijöinä. Purennalliset tekijät saattavat kuitenkin olla ylläpitävinä ja/tai vaikuttamassa bruksismin yhteydessä syntyviin kliinisiin oireisiin.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia TMD:n esiintyvyyttä suomalaisessa aikuisväestössä sekä rekisteröidä purennassa tapahtuvia muutoksia 12 vuoden seurannassa. Tutkimusaineisto on osa Pohjois-Suomen syntymäkohortti (NFBC66) 1966:ta.

Tutkimusta varten kehitettiin digitaalisten mallien purennan piirteiden analysointiin analysointimalli ja -protokolla professori Pirttiniemen vuonna 1991 esittämän menetelmän pohjalta. Menetelmässä verrataan ylä- ja alaleuan kulmahampaiden epäsymmetriaa mittaamalla niiden distaalisimpien pisteiden eroa sekä keskiviivan epäsymmetriaa purentatasoon nähden.

Tässä tutkimustyössä tutkittiin myös ensimmäisten poskihampaiden mesiaalisimpien pisteiden ero purentatasoon nähden. Uuden digitaalisen tutkimus­menetelmän sopivuus ja tarkkuus testattiin vertaamalla toisiinsa manuaalista ja digitaalista mittausmenetelmää ja mittausten toistettavuutta sekä uusittavuutta.

Tässä aineistossa TMD-löydösten esiintyvyys 46-vuotiailla oli 34,2 % ja naisilla havaittiin kliinisiä oireita useammin kuin miehillä. Manuaalisten ja digitaalisten menetelmien vertailu osoitti hyvän vastaavuuden kaikissa mittauksissa. Digitaalisessa menetelmässä tutkijoiden väliset mittaustulosten erot olivat vähäiset.

12 vuoden seurannassa kasvokipuryhmässä purennassa todetut poikkeamat sekä ylipurenta olivat merkittävästi lisääntyneet ja keskiviivan ja vasemman sivualueen hampaiden epäsuhdat olivat merkittävästi vähentyneet. Verrokki­aineistossa todettiin ylähammaskaaren etuosan ja vasemman puolen kulmahampaiden purentasuhteiden parantuneen ja keskiviivan poikkeaman vähentyneen merkitsevästi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että purenta muuttuu läpi aikuisiän. Verrokki­ryhmässä purennan todettiin olevan stabiilimpi takahammasalueella ja etuhampaiden purentasuhde oli lähempänä ihanteellista purentaa. Digitaaliset hammaskaarten väliset mittausmenetelmät ovat tarkkoja ja toistettavissa, ja­ digitaalinen purennan mallintaminen mahdollistaa toiminnallisen purennan tutkimisen.

Väitökseen johtaneet tutkimukset on tehty Oulun yliopistossa.

Artikkelin tila:
Julkinen
Heikki Kiviahde
Pääkategoria:
Alakategoria:
Kainalojutun teksti:

Heikki Kiviahde
HLL (väit.)

VASTAVÄITTÄJÄ
Jari Ahlberg, dosentti
Helsingin yliopisto

KUSTOS
Pertti Pirttiniemi, professori
Oulun yliopisto

ESITARKASTAJAT
Janna Waltimo-Sirén, professori
Turun yliopisto

Anna-Liisa Svedström-Oristo,
dosentti
Turun yliopisto

OHJAAJAT
Pertti Pirttiniemi, professori
Oulun yliopisto

Aune Raustia, professori
Oulun yliopisto

Verkkojulkaisun osoite:
http://urn.fi/urn:isbn:9789526228655

Väitöskatsaus on julkaistu Hammaslääkärilehdessä 5/2021. 

Kainalojutun otsikko:
Occlusal characteristics in Northern Finland Birth Cohort (NFBC) 1966 subjects – a longitudinal study