Väitöskatsaukset

Apollonia / Väitöskatsaukset / Hoidolliset näkökulmat ­hammashoitopelon hallinnassa

Hoidolliset näkökulmat ­hammashoitopelon hallinnassa

Pirjo Kurki

Hammashoitoon liittyvä pelko on yleistä ja melko pysyvää. Suomalaisista aikuisista 40 % pelkää hammashoitoa, ja joka kymmenennellä pelko on voimakasta.

Tilanne voi johtaa epäsäännölliseen suun terveydenhuollon palveluiden käyttöön, hammashoidon välttämiseen ja sitä kautta suunterveyden huonontumiseen. Pelkopotilaiden hammashoito aiheuttaa yleensä stressiä sekä potilaille itselleen että suun terveydenhuollon henkilökunnalle.

Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia hammashoitopelon hoitoa perusterveydenhuollossa kolmesta kognitiiviskäyttäytymisperustaisesta näkökulmasta. Osatutkimukset kohdistettiin aikuispotilaiden käsityksiin heidän hammashoitopelostaan, hammaslääkärien käyttämiin pelonhallinnan tekniikoihin ja diagnostisten haastatteluiden sekä pelon huomioivan hoitokäynnin vaikuttavuuteen. Tutkimuksen aineistot olivat lähtöisin samasta kliinisestä kokeesta, johon osallistui 19 vapaaehtoista hammashoitopelosta kärsivää potilasta. Hammashoitopelon lieventämiseen kohdistetussa interventiossa osallistujat jaettiin kahteen ryhmään, joista ensimmäiselle (T1) tehtiin diagnostinen haastattelu ennen tavanomaista hammashoitoa ja toiselle (T2) diagnostinen haastattelu yhdistettynä pelon huomioivaan hoitokäyntiin. Tietoa kerättiin kyselyillä, haastatteluilla ja videonauhoituksilla, joita analysoitiin sekä laadullisilla sisällönanalyyseilla että määrällisillä tilastollisilla menetelmillä. Hammashoitopelon muuttumisen arvioinnissa käytettiin kolmea hammashoitopelkomittaria.

Potilaiden raportoima hammashoitopelko kattoi monia tunteisiin, käyttäytymiseen, kognitioihin ja fysiologisiin reaktioihin liittyviä tekijöitä ennen hammashoitoa, sen aikana tai sen jälkeen. Hammaslääkärit käyttivät erilaisia hammashoitopelon hallinnan tekniikoita joustavasti ja potilaskohtaisesti hoitokäynneillä. Tekniikoiden käyttö liittyi tyypillisesti luottamuksen rakentamiseen sekä tietoon ja käyttäytymiseen kohdistetun kontrollin vahvistamiseen koko hoitokäynnin ajan. Lisäksi käytettiin psykologisia pelonhallinnan tekniikoita, jotka edistivät kehon rentouttamista ja mielen kognitiivista kontrollia. Tekniikoita, kuten potilaan kannustamista ja huomion poissiirtämistä, käytettiin pääasiassa potilaille, joiden hoitotilanne oli haasteellisempi. Intervention jälkeen molempien hoitoryhmien potilaat (T1 ja T2) kokivat, että heidän hammashoitopelkonsa on vähentynyt joko pelkän diagnostisen haastattelun ansiosta tai yhdistettynä pelon huomioivaan hammashoitokäyntiin.

Tutkimuksen johtopäätös oli, että pelon hallintaan kohdistettu hoito osoittautui tehokkaaksi luottamuksen luomisessa ja kun potilas sai tukea selviytymiseen. Interventio auttoi potilaita ymmärtämään pelkojaan paremmin, mahdollisti hammaslääkärien monipuolisten tekniikoiden käytön tilannekohtaisesti ja vähensi merkittävästi potilaiden hammashoitopelkoa. Näin ollen diagnostinen haastattelu joko yksin tai yhdistettynä pelon huomioivaan hoitokäyntiin voi tarjota suun terveydenhuollon ammattilaisille hyödyllisen toimintatavan.

Cognitive-behavioural approach to dental anxiety: Patients’ perspectives, dentists’ use of management techniques and effectiveness of one-session treatment

Pirjo Kurki
HLL, yliopisto-opettaja

VASTAVÄITTÄJÄ
Martti Tuomisto, professori (emeritus)
Tampereen yliopisto

KUSTOS
Anna Liisa Suominen, professori
Itä-Suomen yliopisto

ESITARKASTAJAT
Sanna Sinikallio, FT, dosentti, ­terveyspsykologian erikoispsykologi

Vesa Pohjola, FT, dosentti
Turun yliopisto

OHJAAJAT
Anna Liisa Suominen, professori
Kirsi Honkalampi, professori
Maija Korhonen, FT, dosentti
Itä-Suomen yliopisto

Verkkojulkaisun osoite: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5124-3