Elisa Tervahauta
Nykyväestössä esiintyy runsaasti purennan poikkeamia sekä purentaelimistön kipu- ja toimintahäiriöitä (TMD), ja niiden hoito on yhteiskunnalle kallista. Lisäksi on todettu, että erilaiset purennan poikkeamat ja TMD heikentävät suunterveyteen liittyvää elämänlaatua, eli fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Yhteys purennan ja TMD:n välillä on kuitenkin edelleen kiistanalainen.
Väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia purennallisia piirteitä, niiden yhteyttä hammaskaarten leveyksiin ja TMD:hen ja edelleen TMD:n yhteyttä suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun. Tutkimusjoukko, 1 964 henkilöä, oli osa Pohjois-Suomen syntymäkohortti 1966 -tutkimukseen osallistuneista vapaaehtoisista. 46-vuotisseurantatutkimuksessa heille tehtiin suun kliininen tutkimus, joka TMD:n osalta noudatti modifioitua DC/TMD-protokollaa (Diagnostic Criteria for Temporomandibular Disorders). Lisäksi tutkittavilta otettiin 3D-hampaistomallit, joista määritettiin purennallisia piirteitä. Osallistujat täyttivät myös standardoidut kyselykaavakkeet, jotka sisälsivät TMD-oireita ja suunterveyteen liittyvää elämänlaatua koskevia kysymyksiä.
Tutkimuksen tulosten mukaan purennan poikkeamia todettiin esiintyvän yleisimmin ylähammaskaaren ollessa kapea sekä yhdessä toisten purennan poikkeamien kanssa. Lisäksi sagittaalisilla purennan poikkeamilla oli yhteys TMD:hen: kulmahammasalueen poikkeavuudet olivat yhteydessä kipuun liittyvään TMD:hen, kun taas distaalipurennalla oli heikko yhteys nivelperäisen TMD:n kanssa. Hampaiston sagittaalisuhteiden ja TMD:n yhteydessä osa tutkimusjoukoista jäi kuitenkin varsin pieniksi, mikä on huomioitava, kun tuloksia tarkastellaan. Erityisesti kipuun liittyvä TMD oli yhteydessä heikentyneeseen elämänlaatuun, ja yhteys oli vahvempi naisilla kuin miehillä. Naisilla kipuun liittyvät TMD-löydökset ja -diagnoosit olivat yhteydessä kaikkiin elämänlaadun osa-alueisiin, kun taas nivelperäinen TMD oli yhteydessä erityisesti psykososiaaliseen haittaan. Miehillä sekä kipuun liittyvä että nivelperäinen TMD oli vahvimmin yhteydessä fyysiseen haittaan.
Tasapuolinen priorisointi julkisessa hammashoidossa vaatii tietoa siitä, minkä tyyppiset purentaan tai TMD:hen liittyvät ongelmat aiheuttavat todennäköisimmin yksilölle haittaa. Tutkimuksen tulokset myös korostavat huolellisen ja potilaskeskeisen kysely- ja kliinisen tutkimuksen merkitystä, jolloin potilas huomioidaan kokonaisuutena ja hoito räätälöidään yksilöllisesti.
Occlusal characteristics, temporomandibular disorders, and oral health-related quality of life in the Northern Finland Birth Cohort 1966
Elisa Tervahauta
HLT, erikoistuva hml (hampaiston oikomishoito)
VASTAVÄITTÄJÄ
Ambra Michelotti, professori
Napolin yliopisto Federico II, Italia
KUSTOS
Pertti Pirttiniemi, emeritusprofessori
Oulun yliopisto
ESITARKASTAJAT
Janna Waltimo-Sirén, professori
Turun yliopisto
Tiina Ikävalko, HLT, EHL
Itä-Suomen yliopisto
OHJAAJAT
Anna-Sofia Silvola, dosentti
Pertti Pirttiniemi, emeritusprofessori
Kirsi Sipilä, professori
Oulun yliopisto
Verkkojulkaisun osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi:oulu-202312133726