Tieto taidoksi - suun terveydeksi

Väitöskatsaukset

Väitös: Papilloomavirustartunnat tavallisia lapsilla ja vastasyntyneillä

Väitöstutkimuksessa todettiin, että papilloomavirustartunnat ovat yleisiä jo vastasyntyneillä ja että lapsena saadulla HPV-tartunnalla on on merkitystä immuniteetin muodostumisessa. Suun HPV-tulehdus löytyi jopa 18 %:lta tutkituista vastasyntyneistä, ja suurimmalta osalta testatuista 11–16-vuotiaista löytyi verestä HPV-tyypin 16 tunnistavia immunologisia muistisoluja.

Väitös: Luuerilaistumisen mekanismit rasvakudoksen kantasoluissa

Väitöstyössä tutkittiin luun morfogeneettisen proteiini 2:n (BMP-2) vaikutusta rasvan kantasolujen luuerilaistumiseen sekä solunsisäiseen viestintään. BMP-2:n hyödyt luukudosteknologiassa saattavat olla rajalliset. Sen sijaan bioaktiivisista laseista liuenneet ionit yhdistettynä perinteisiin, kemiallisiin luuerilaistustekijöihin saivat aikaan nopean ja voimakkaan luuerilaistumisvasteen.

Väitös: Toimintahaittaluokittelulla kohti yksilöllisempää TMD-kivun hoitoa

Väitöstyön tavoitteena oli ryhmitellä perusterveydenhuollon TMD-kipupotilaat käyttäen kipuun liittyvää toimintahaittaluokitusta ja tutkia näin muodostuneiden alaryhmien psykososiaalisia ja yleisterveydellisiä eroja. Osoittautui, että toimintahaitan määrityksessä käytetty yksinkertainen, helppokäyttöinen GCPS-mittari soveltuu hyvin perusterveydenhuollon TMD-potilaiden seulontamenetelmäksi.

Väitös: Zirkonia on toimiva kruunu- ja siltamateriaali

Tässä väitöstutkimuksessa selvitettiin zirkoniarunkoisten kruunujen ja siltojen menestymistä. Osoittautui, että zirkonia on käyttökelpoinen materiaali kiinteässä protetiikassa. Zirkonian tuomat hyödyt verrattuna muihin kokokeraamisiin materiaaleihin korostuvat erityisesti taka-alueen rakenteissa sekä silloin, kun useampia puuttuvia hampaita korvataan siltaproteesilla.

Väitös: Hammashoitouudistus ei pienentänyt sosioekonomisia eroja merkittävästi

Väitöstutkimuksessa selvitettiin hammashoitouudistuksen vaikutuksia sosioekonomisiin eroihin hammashoitopalvelujen käytössä ja koetussa suunterveydessä. Osoittautui, että julkisen hammashoidon tuen laajeneminen ei johtanut merkittävästi pienempiin sosioekonomisiin eroihin kuuden vuoden seurannan aikana ja että suun terveydenhuoltojärjestelmässä näyttää edelleen olevan eriarvoisuutta ylläpitäviä rakenteita.