Tieto taidoksi - suun terveydeksi
Tämän väitöstutkimuksen tarkoituksena oli kehittää saumavuotoja testaava menetelmä, jota voitaisiin soveltaa hammaslääketieteellisessä materiaalitutkimuksessa. Kehitetyn menetelmän havaittiin olevan toistettavuudeltaan ja havaintotarkkuudeltaan hyvä sekä mittaavan nestemäärän ja paineen muutosten välistä yhteyttä ajan funktiona luotettavasti.
Väitöstutkimuksen tarkoituksena oli selvittää immuunijärjestelmän solujen ja säätelytekijöiden keskinäisiä yhteyksiä ja niiden merkitystä kolorektaalisyövän diagnostiikassa ja ennusteen arvioinnissa. Tutkimuksessa havaittiin, että systeeminen tulehdusvaste ja muutokset veren sytokiinipitoisuuksissa ovat yhteydessä suolistosyövän etenemiseen.
Väitöskirjatyö on retrospektiivinen, Pohjois-Suomessa toteutettu 214 potilaan tutkimus, joka esittelee huuli- ja suulakihalkioihin liittyviä näkökohtia: halkioiden epidemiologiaa, puheenparannusleikkauksen tarvetta, suulaen primaarin sulkuleikkauksen jälkeisten fisteleiden määrää sekä halkiopotilaiden kuulotuloksia.
Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mistä johtuvat erot pään ja kaulan alueella esiintyvien suun limakalvon ja ihon levyepiteelikarsinoomien taustatekijöissä, kliinisessä kuvassa ja ennusteessa. Tutkimuksen perusteella ero voi johtua MMP-molekyylien kyvystä katkaista syndekaani-1 kasvainsolujen pinnalta.
Väitöstyössä tutkittiin seerumin D-vitamiinin varastomuodon ja aktiivisen muodon yhteyttä parodontaali-infektioon. Tutkimuksessa havaittiin heikko yhteys D-vitamiinin varastomuodon ja parodontaali-infektion välillä, mikä antaa aiheen lisätutkimuksille.
Väitöstutkimuksessa arvioitiin hampaiston ja purennan kehitystä eri väestöryhmissä. Lisäksi selvitettiin mahdollisia sekulaarisia muutoksia suomalaislasten pysyvien hampaiden puhkeamisessa. Työssä esitetään pysyvien hampaiden puhkeamisaikataulun ohjearvot suomalaislapsille − erikseen tytöille ja pojille.
Tässä väitöstutkimuksessa vertailtiin näyttöjen suorituskykyä panoraama- ja purusiivekekuvien tulkinnassa eri valaistusolosuhteissa. Lisäksi tarkoituksena oli antaa suosituksia hammaslääketieteellisten röntgenkuvien katseluun soveltuvista näytöistä ja käyttöympäristön valaistuksesta.
Väitöstyössä kehitettiin uusi, käytännön histopatologisessa työssä helposti sovellettava nk. BD-malli, jossa kielisyöpäkasvaimen silmuilevaa kasvutapaa (Budding) ja syvyyttä (Depth) hyödynnetään taudin aggressiivisuuden ennustamiseen ja hoidon suunnitteluun.
