Hammaslääkäriseura Apollonia alkoi vuonna 1994 vastata Hammaslääkärilehden tieteellisestä sisällöstä. 2020-luvulla toimintaa kehitetään digiajan haasteisiin, tieteellisen vertaisarvioinnin periaatteita kunnioittaen.
Julkaisutoiminta oli käynnistynyt 1894, kun Skandinaviska Tandläkarföreningens Tidskrift ilmestyi päätoimittajana Matti Äyräpää. Vuonna 1904 aloitettiin Suomen Hammaslääkäriseuran toimituksia, joka 1960-luvulla muuttui Proceedings of the Finnish Dental Society -lehdeksi. Se levisi myös ulkomaille, ja vaihtokappaleina Suomeen saatiin ulkomaisia julkaisuja. Lehden ansiosta nuorten tutkijoiden väitöstutkimukset saivat kansainvälisiä lukijoita.
Apollonian tieteellinen toimitus tuottaa edelleen Hammaslääkärilehteen tieteellisiä artikkeleita, väitöskirjakatsauksia, kirjoittaa tiedeuutisia ja tiedepääuutisia. Teema-artikkeleja on julkaistu pohjoismaisena yhteistyönä vuodesta 1995.
Tieteellisellä päätoimittajalla on näköalapaikka Suomen hammaslääketieteeseen. Lehden tieteellisenä päätoimittajana vuosina 2003–2009 toiminut professori Satu Lahti kertoo päässeensä mukaan kehittämään lehteä kiinnostavassa vaiheessa.
– Pidän tärkeänä nostaa esiin uutta tutkijasukupolvea, ja halusin laajentaa myös tiedeartikkelien arvioijakuntaa tähän suuntaan. Julkaisutoiminnan haasteena on tieteenalamme pienuus ja suomenkielisten julkaisufoorumien rajallisuus. Huomasin, että jonkin alan ajantasaisin asiantuntemus saattaakin löytyä myös uransa alkuvaiheessa olevalta tutkijalta.
Tiedettä suomeksi
Sosiaalihammaslääketieteen professori Lahti vastaa Turun yliopistossa oppiaineensa peruskoulutuksesta ja tieteellisestä jatkokoulutuksesta.
– Päätoimittajakaudesta on jäänyt elämään rakkaus suomen kieleen. On ollut ilo tehdä yhteistyötä lehden kanssa, ja myöhemminkin lukea hyvin toimitettua lehteä. Tieteen kielen pitäisi aina olla selkeää ja hyvää suomen kieltä.
Kiehtovana vaiheena Lahti muistaa myös Lääkäriseura Duodecimin kanssa käydyt keskustelut, jotka johtivat siihen, että Hammaslääkärilehden tiedeartikkelit saatiin Terveysporttiin.
– Terveysportissa tiedeartikkelit pääsivät foorumeille, joita lääkäritkin lukevat. Menimme verkkoon omalla tiedesisällöllä vaiheessa, jolloin Hammaslääkärilehti julkaistiin vain paperilehtenä. Samoihin aikoihin lehti koki suuren uudistuksen. Tutkijalle se oli erityisen hauskaa uuden oppimisen aikaa, kun saimme yhdessä lehtityön ammattilaisten kanssa luoda uutta ulkoasua ja kehittää tiedesisältöjä.
Tieteellisen seuran toiminta perustuu tutkimukseen, mikä luo pohjan suomenkieliseen julkaistutoimintaan. Lisäksi tutkimuksen kivijalka tuottaa tieteellisen koulutuksen saaneita alan kouluttajia.
Lahti muistuttaa, että nuoret tutkijat tarvitsevat näkyvyyttä opinnäytetöilleen lehdessä, jota kollegat lukevat. Erikoistumis- ja syventävien opintojen kirjoituspalkintojen lisäksi jatkossa palkitaan myös parhaita Painotuoretta tiedettä -kirjoituksia.
– Hammaslääkärilehti on ainoa taho, joka julkaisee vertaisarvioituja hammaslääketieteellisiä tutkimuksia suomen kielellä. Painotuoretta tiedettä -palstan tiivistelmiä kansainvälisistä julkaisuista ja Tiedeuutisia maailmalta -palstan aineiston kaltaista pureskellun tieteen osuutta voisi kehittää ja julkaista resurssien salliessa jopa enemmänkin.
Syksyllä aukeaa artikkeliarkisto
Apollonian tiedesisällöt saavat jo nyt lisänäkyvyyttä verkon näköislehdessä. Tiedeartikkelit ovat pitkään olleet indeksoituina terveydenhuollon ammattilaisten saatavilla Duodecimin Terveysportissa.
Seuraavaksi Apollonia avaa oman tiedeartikkeliarkiston verkossa. Siinä julkaistaan vertaisarvioituja tiedeartikkeleita heti käsikirjoitusten hyväksymisen jälkeen ns. preprint-versioina. Taitetut versiot saadaan arkistoon painetussa Hammaslääkärilehdessä julkaisemisen jälkeen.
– Tavoitteena on pidentää tiedeartikkelien elinkaarta ja helpottaa artikkelien löytämistä hakutoiminnon avulla. Tämä lisää tiedeartikkelien vaikuttavuutta, kertoo tieteellinen päätoimittaja Mataleena Parikka.
Vuokko Maria Nummi, Hammaslääkärilehti 8/2022
Apollonia 130 vuotta -juttusarja kurkistaa seuran toimintaan seitsemän jutun kautta.