Sini Riivari
Ienkudoksen heikko kiinnittyminen hammasimplantin pintaan mahdollistaa mikrobien helpomman kulkeutumisen implanttia ympäröiviin kudoksiin ja altistaa peri-implanttikudokset tulehduksille. Pahimmassa tapauksessa peri-implantiitti voi johtaa implantin menetykseen. Implanttirakenteita ympäröivän ikenen hyvä kiinnittyminen implantin pintaan on tärkeää, jotta biologisia komplikaatioita voidaan ehkäistä.
Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli selvittää, voidaanko bioaktiivisella TiO2-pinnoitteella parantaa iensolujen kiinnittymistä ja kasvua implanttimateriaaleina käytettävien titaanin ja zirkonian pinnoilla. Lisäksi väitöskirjassa selvitettiin, vaikuttaako syljelle altistuminen pinnoitteen ominaisuuksiin ja iensolujen kiinnittymiseen titaanin pinnalle. Puolet zirkonia- ja titaaninäytteistä pinnoitettiin uudella soolissa valmistettavalla TiO2-pinnoitteella. Lisäksi kolmannessa osatyössä osa näytteistä käsiteltiin jo aiemmin kehitetyllä hydrotermaalisesti tuotetulla TiO2-pinnoitteella.
Pinnan ominaisuuksia tutkittiin määrittämällä nesteen kontaktikulma pinnalla ja pinnan vapaa energia. Lisäksi pintojen topografiaa tutkittiin pyyhkäisyelektronimikroskoopilla. Väitöskirjassa tutkittiin sekä ikenen epiteelisolujen että fibroblastien kiinnittymistä ja kasvua pinnoitettujen ja pinnoittamattomien näytteiden pinnalle. Solukiinnityksen laadun mittaamisessa käytettiin western blot -menetelmää ja konfokaalimikroskopiaa. Niiden avulla tutkittiin adheesiokompleksien muodostumista näytteiden pinnalla. Lisäksi tutkittiin syljen vaikutusta pinnan ominaisuuksiin ja solukiinnitykseen. Tutkimuksessa havaittiin, että eri tavoin tuotetut TiO2-pinnoitteet muodostivat nanohuokoisen ja hydrofiilisen pinnan zirkonian ja titaanin pinnalle. Ikenen epiteelisolujen kiinnittyminen ja kasvu oli nopeampaa pinnoitettujen zirkonia- ja titaaninäytteiden pinnoilla. Lisäksi adheesioproteiineja ilmeni enemmän pinnoitetuilla näytteillä kasvaneilla soluilla. Syljelle altistuminen lisäsi pintojen hydrofiilisyyttä mutta heikensi solujen kiinnittymistä pinnoitetun titaanin pinnalle.
Yhteenvetona voidaan todeta, että eri menetelmillä tuotetuilla bioaktiivisilla TiO2-pinnoitteilla on positiivinen vaikutus iensolujen kiinnittymiseen ja kasvuun implanttimateriaalien pinnoilla laboratorio-olosuhteissa. Pinnoitteet voivat mahdollisesti parantaa hammasimplanttihoitojen ennustetta ja pienentää riskiä peri-implanttikudosten tulehduksille. Syljen vaikutus taas heikentää pinnoitteen positiivista vaikutusta solujen kiinnittymiseen. Kun pinnoitettua implanttikruunua tai abutmenttia asemoidaan, on
tärkeää estää sylkikontaktin muodostuminen.
Gingival Cell Attachment and Cell Adhesion Complex Formation on TiO2-Coated Zirconia and Titanium
Sini Riivari
HLL (väit.)
VASTAVÄITTÄJÄ
Taina Tervahartiala, dosentti, HLT, Helsingin yliopisto
KUSTOS
Timo Närhi, professori, HLT, EHL, Turun yliopisto
ESITARKASTAJAT
Timo Närhi, professori, HLT, EHL, Turun yliopisto
Jaana Willberg, HLT, EHL, Turun yliopisto
OHJAAJAT
Jonathan Massera, professori, FT, Tampereen yliopisto
Victoria Franke Stenport, professori, HLT, EHL, Göteborgin yliopisto
Verkkojulkaisun osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-9553-0