Hammaslääkäri näkee suusta paitsi suun ja hampaiston kunnon, myös potilaan psykologisen historian. Suun avaaminen herättää vaihtelevia tunteita. LKT Anneli Larmo valotti Hammaslääkäripäivillä suun merkitystä psyykkisesti oireilevilla potilailla.
Useimmat meistä kykenevät reflektiivisen kykynsä ansiosta erottamaan oman hoitamattomista hampaista johtuvan häpeän tunteen hammaslääkärin tekemistä havainnoista hampaiston kunnosta. Persoonallisuushäiriöinen potilas ei siihen pysty, vaan saattaa kokea, että hammaslääkäri häpäisee häntä, kun tämä kertoo esimerkiksi kuinka harjaus tulisi suorittaa. Tunteen laukaisemana potilas suuttuu, haluaa toisen mielipiteen tai lähtee ovet paukkuen vastaanotolta. Tällöin hammaslääkärin tulisi pyrkiä rauhoittamaan potilas, vakuuttaa, ettei ollut tarkoitus syyttää ja että yhdessä voidaan hoitaa hampaisto kuntoon. Tärkeää on vastaanottaa potilaan voimakkaat tunteet ja rauhoittaa häntä. Jos rauhoittaminen onnistuu, saattaa syntyä yhteistyösuhde. Näitä potilaita harvemmin pystytään ohjaamaan eteenpäin ammattiauttajille, koska he eivät ehkä itse koe olevansa avun tarpeessa.
Tyypillinen psyykkisesti oireileva potilasryhmä ovat masentuneet. Potilas vaikuttaa alavireiseltä tai tulee vastaanotolle hoitamattomana, esim. hiukset pesemättä. Potilas saattaa pahoitella, ettei ole huolehtinut itsestään ja syyttää itseään. Tutuissa potilaissa muutos on yleensä silmiinpistävä. Hammaslääkäri voi tällöin kysyä, onko jotain sattunut. Potilas voi esimerkiksi kertoa, että on eronnut tai vanhempi on kuollut, jolloin todennäköisesti kyseessä on masennus. Potilaalle tulisi silloin kertoa, mistä apua voi saada ja että sairautta voidaan hoitaa. Masentuneiden potilaiden kohdalla pitää jatkossa muistaa, että lähes kaikki psyykelääkkeet vaikuttavat syljeneritykseen ja johtavat suun kuivumiseen.
Jännittyneet potilaat voi useimmiten tunnistaa jo ulkoisesti, muttei aina. Jännittyneisyyden saattaa huomata vasta, kun potilas avaa suun ja nähdään yöllisen narskuttelun jäljet hampaissa. Toisaalta potilas voi valittaa kipua kasvoissa ja syödessä, mikä saattaa myös olla merkki suun alueen lihasten kiristymisestä. Pelkkä oireiden hoitaminen esimerkiksi purentakiskolla tai purennan hionnalla ei auta pidemmän päälle, jos varsinaista ongelmaa, jännittyneisyyttä, ei hoideta. Potilaan elämäntilanteeseen pitää saada muutos. Hammaslääkäri voi kysellä koska kivut alkoivat, tapahtuiko silloin jotain muutoksia elämässä. Syyn ymmärtäminen voi ilmetä jo hammaslääkärin vastaanotolla, mutta tarvittaessa ohjataan potilas eteenpäin. Vasta kun jännittyneisyys on hoidettu, voidaan oireita ja tullutta vahinkoa lähteä hoitamaan.
Hankalia ovat tapaukset, joissa potilas tuntee vihlontaa tai ylimääräisiä tuntemuksia hampaissa. Erilaisista tutkimuksista huolimatta ei vaivaan löydy elimellistä syytä, jolloin sekä potilas että hammaslääkäri turhautuvat. Pitkällä aikavälillä, jos ei löydetä mitään vikaa, on vaara, että potilaalle aluksi mitätön vaiva saa neuroottiset mittasuhteet. Vaiva on voinut lähteä liikkeelle jostain oikeasta hammasjutusta esimerkiksi hampaan poistosta tai juurihoidosta. Potilas takertuu siihen, että tällainen toimenpide on tehty ja näin ollen oireen täytyy liittyä siihen. Tapaus on samantyyppinen kuin krooniset kipuoireyhtymät, jotka alkavat todellisesta tapahtumasta, mutta jatkuvat osin psykologisista syistä. Hammaslääkärin pitää yrittää kysellä tarkemmin tuntemuksista, mihin potilas ne yhdistää ja milloin ne ovat alkaneet. Jos mitään syytä ei löydy, tulisi potilasta rauhoittaa kertomalla, että kun mitään ei löydetty, ei myöskään ole mitään hätää. Silti oire on voinut laukaista potilaassa sietämätöntä ahdistusta tai pelkoa, joka vaatisi hoitoa tai potilas voi kokea, että hänet on leimattu luuloharhaiseksi. Tällöinkin keskusteluista ammattiauttajalla voi olla apua.
Hampaat kertovat hammaslääkärille myös potilaan psyykkisistä häiriöistä. Larmo suosittelee yksinkertaisesti kysymään potilaalta mitä on tapahtunut, kun suussa näkyy muutoksia. Käytetty aika ei ole suuri varsinkaan, kun sillä yleensä päästään lähemmäksi ongelman ydintä. Kokonaisvaltaisesta potilaan kohtaamisesta hyötyy paitsi potilas myös hammaslääkäri.
Kati Kyyrö, Apollonia
Lähde: LKT Anneli Larmon luento ”Miten kohdata psyykkisesti oireileva potilas ja ohjata hoitoon?” Hammaslääkäripäivillä 17.11.2011.