Hammasperäinen kipukokemus ei aina ole suorassa suhteessa paikallisen vaurion laajuuteen, eikä kipu välttämättä häviä, vaikka ongelman ensisijainen aiheuttaja (esim. pulpiitti) hoidettaisiin. Pitkittyneen subjektiivisen hammassäryn hoitaminen tehokkaasti vaatiikin kipukokemusta säätelevien aivomekanismien tuntemista.
Hammassäryn ilmenemistä aivoissa on tutkittu mm. aiheuttamalla hammassärky terveelle potilaalle pulpan sähköstimulaatiolla. Samaan aikaan on kuvattu toiminnallisella magneettiresonanssikuvauksella (fMRI), mitä potilaan aivoissa tapahtuu. Tutkimusasetelmat ovat kuitenkin olleet heterogeenisia ja otokset pieniä, joten selkeää yleisnäkemystä hammassäryn toimintamekanismeista aivoissa ei toistaiseksi ole. Aiheeseen pyrittiin saamaan lisävalaistusta kuvailevalla meta- analyysilla, jossa oli mukana 6 tutkimusta (potilasmäärä yht. 87). Tutkijat testasivat kolmea hypoteesia: 1) stimuloitu hammassärky aktivoi aivojen kipuverkoston ”ytimen”; 2) hammaskipuun liittyvä aivoaktiviteetti ilmenee somatotooppisesti somatosensorisella aivokuorella; 3) hammassäryn kokeminen on yhteydessä kognitiivis-affektiivisiin prosesseihin hermostossa.
Meta-analyysi paljasti, että stimuloitu hammassärky todellakin aktivoi somatosensorisen ja singulaarisen aivokuoren sekä insulan. Kaikissa mukana olleissa tutkimuksissa ei kuitenkaan ilmennyt primäärisen somatosensorisen aivokuoren aktivaatiota. Lisäksi havaittiin, että hammaskipu aktivoi dorsolateraalisen prefrontaalisen aivokuoren, mikä viittaa kognitiivis-affektiivisten tekijöiden ja sopeutumisen merkittävään rooliin särkykokemuksessa.
Tulosten perusteella on selvää, että hammassärky aktivoi sentraalista kipujärjestelmää voimakkaasti. Lisäksi kognitiiviset ja affektiiviset tekijät muokkaavat kipukokemusta vahvasti, ja se on hyvin yksilöllinen. fMRI on selvästikin hyödyllinen apu yksilöllisen kipukokemuksen ymmärtämiseen, ja kliinisesti sentraalinen kivunhallinta on varsinkin kroonisen kivun tapauksessa yhtä tärkeää kuin itse vaurion hoito.
Laura Kimari, Hammaslääkärilehti 6/2014
Lähde: Lin CS, Niddam DM, Hsu ML. Meta-analysis on Brain Representation of Experimental Dental Pain. J Dent Res 93(2): 126–33; 2014.