Syyt hampaan juurihoitamiseen ovat vitaliteetin menetys, infektio, muu patologinen tila, trauma tai komplikaatio, ohjeistaa professori Markus Haapasalo.
Hoidon aluksi hampaan ennuste arvioidaan. Vertikaalinen juurifraktuura ja syvät crack-tyyppiset halkeamat ovat syy poistaa hammas. Syvä tasku keskellä bukkaalipintaa viittaa vertikaalifraktuuraan. Vertikaalifraktuura lähtee aina juuren alueelta ja voi olla missä hampaassa tahansa. Crack-tyyppinen halkeama saa alkunsa aina kruunun alueelta. Halkeamalinja etenee tyypillisesti mesiobukkaalisuunnassa. Crack-tyyppisiä halkeamia syntyy vain premolaareihin ja molaareihin. Hoito riippuu siitä, kuinka pitkälle halkeama on edennyt. Juurihoidolla ja kruunutuksella voidaan onnistua estämään halkeamalinjan eteneminen ja lopulta hampaan halkeaminen kahtia.
Alkuvaiheessa arvioidaan myös restauroitavuus, juurikanavien anatomia ja kalsifikaatiot. Vaikeusasteen arviointiin vaikuttavat myös potilaan yleissairaudet ja muut tekijät. Tavallisia hankaluuksia tuottavia tekijöitä ovat kanavan ahtautuminen, pulpakivet ja kanavan morfologia. Kovin vaikeilta näyttävät tapaukset on syytä lähettää juurihoidon erikoishammaslääkärin hoidettavaksi mikäli mahdollista.
Ahtautunut kanava löytyy usein jo koronaalisemmin kuin miltä röntgenkuvassa näyttää. Mikroskoopista tai luupeista ja hyvästä valosta on apua etsittäessä kohtaa, jossa kanava on ollut. Kanavien etsimiseen Haapasalo suosittelee long neck (LN) -poria (0,6·1,6 mm) ja kulmakappaletta kierroksilla 1000·2000 rpm. Kun etsintä tehdään kuivana ja hoitaja puustaa ilmaa, säilyy näkyvyys koko ajan. Kovametalliset LN-porat purevat myös täytemateriaaleihin ja työ helpottuu. Hyvin ahtaiden kanavien preparointiin kannattaa käyttää pieniä (kokoa 6 tai 8) K-viiloja balanced force -tekniikalla ja viilaamalla.
Pulpakiviä on usein vaikea poistaa kavumista. Pulpakivi on dentiiniä kovempaa ja se liukastuttaa poraa, jolloin perforaatio tehdään helpommin. Pulpakiven voi poistaa myös ultraäänellä tai LN-poralla – tärkeintä on nähdä mitä tekee. Kanavan pulpakivet ovat harvinaisempia. Kanavan pulpakivi saattaa pudota syvemmälle kanavassa, josta se on vaikea preparoida neulalla. Ensimmäisellä neulalla tulisi päästä juuren kärkeen asti. Mikäli sinne ei päästä, neulaa ei tuoda välillä pois, vaan viilataan edestakaisin, jotta ei pudotettaisi kiveä syvemmälle.
Kanavan morfologia voi tuoda monenlaista päänvaivaa. Ylimääräiset kanavat, juurikanavan jyrkät mutkat, kanavan eriytyminen ja yhtyminen uudelleen asettavat juurihoitoon haastetta. Onnistuneeseen hoitoon tarvitaan taidon lisäksi hyvät välineet. Nikkeli-titaaniset CM (controlled memory) -neulat voi taivuttaa etukäteen ja ne saattavat olla avuksi erityisen käyrien kanavien hoidossa.
Juuren kärkeen ulottuva instrumentointi on tärkeää, jotta kanavan biofilmi saadaan häirittyä ja osaksi ns. porausjätekerrosta (smear layer). Kanavan biofilmin poisto instrumentein on helppoa, mutta vaikeaa pelkästään kemiallisesti. Sealerin käyttö on tärkeää, jotta saadaan tapettua loput bakteerit kanavan pinnan ja täytteen välistä. Esimerkiksi AH-Plus® on erittäin antibakteerinen: se tappaa bakteereja jopa kalsiumhydroksidia tehokkaammin. Juuritäyte saadaan tiiviiksi esimerkiksi lämminguttaperkka-menetelmällä. Kanavien täytön jälkeen kavumin täyttäminen tiiviillä täytemateriaalilla auttaa estämään mikrobien kerääntymisen alueelle. Samasta syystä guttaperkkatäytteet tulisi saada mahdollisimman kauas kruunun sauma-alueelta.
Juurihoidon jälkeinen restauraatio suojaa hammasta ja säilyttää hampaan toiminnallisuuden, muodon ja estetiikan. Kruunutus suojaa juurihoidettua hammasta parhaiten. Haapasalo soisikin kruunuja mahdollisine kruununpidennysleikkauksineen tehtävän enemmän erityisesti poskihammasalueella. Amalgaami ja tarkoitukseen suunnitellut yhdistelmämuovit ovat toimivia vaihtoehtoja, etenkin kanavien päälle ja kavumiin rakennettuna ytimenä, jonka päälle valmistetaan proteettinen kruunu.
·Hampaan restauraatio onkin oleellinen osa juurihoitoa, kiteyttää Haapasalo.
Ani Lakoma, Apollonia
Lähde: professori Markus Haapasalon luento ”Diagnoosi ja hoitopäätös, potilaan informointi, vaikeusasteen arviointi, kanavapreparoinnin haasteet, juuritäyte ja hampaan restaurointi” Hammaslääkäripäivillä 17.11.2011.