Kuluvatko oikeakätisten, -silmäisten ja -jalkaisten hampaat useammin oikealta puolelta? Oulun yliopistossa tutkittiin maitohampaiden fasettikulumia suhteessa lasten lateraalisuuteen ja havaittiin yleisen toispuoleisuuden näkyvän jonkin verran maitohampaiden kulumissa. Eroja löytyi rotujen ja sukupuolten välillä.
Tutkimuksen aineisto oli 1960-luvulla Yhdysvalloissa kerätystä Collaborative Perinatal Study -projektista, jossa kerättiin tietoa 60 000 raskaudesta ja lasten syntymänjälkeisestä kehityksestä. Tutkituista lapsista kirjattiin Genetic Odontometric Study of Prenatal and Neonatal Growth (GOS) -poikittaistutkimuksessa 1720 lapsen hammastiedot. Näistä Oulun yliopiston tutkimukseen poimittiin 855 lapsen hampaiden kipsimallit ja valokuvat, joissa näkyi merkkejä maitohampaiden kulumista. Yli puolet hampaistoista oli siis vailla kulumia. Lapsista 40 % oli valkoihoisia ja 60 % afroamerikkalaisia, ja heistä 95 % oli 6–12-vuotiaita. Tiedot lasten yleisestä toispuoleisuudesta 4 vuoden iässä – eli suosivatko lapset oikeaa vai vasenta silmää, kättä ja jalkaa – koottiin tutkimusaineistosta ja yhdistettiin hammasdokumentaatioon.
Tutkimuksessa havaittiin hampaiden kuluneen symmetrisesti n. 49 %:lla ja epäsymmetrisesti hieman yli 50 %:lla lapsista. Vasemmanpuoleinen lisäkuluminen oli oikeanpuoleista hieman yleisempää. Tämä kuitenkin vaihteli sukupuolten ja rotujen välillä. Esimerkiksi aidosti oikeanpuolisilla (käsi, silmä ja jalka) valkoihoisilla pojilla hampaiden oikeanpuoleinen kuluminen oli merkitsevästi vasemmanpuoleista yleisempää. Toiminnoiltaan kokonaan tai osittain ei-oikeanpuolisilla pojilla vasemman puolen hampaiden kuluminen oli yleisempää. Valkoihoisilla tytöillä erot olivat samansuuntaisia, mutta eivät tilastollisesti merkitseviä. Aidosti oikeanpuolisilla mustaihoisilla lapsilla puolestaan vasemman puolen kulumat olivat yleisempiä, ja pojilla useammin symmetrisiä, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
Tutkijat pohtivat kulumien erilaisuuden sekä tyttöjen ja poikien että musta- ja valkoihoisten välillä olevan ehkä yhteydessä ryhmille tyypilliseen kasvuun ja lateralisaation kehitykseen. Mustilla hampaat ja hammaskaaret kehittyvät aiemmin ja kasvavat isommiksi. Aikaisemmin on lisäksi osoitettu, että lateralisaation kehitysvaihe ilmenee boluksen (suupalan) asettelussa, jos ravinnossa on kovia paloja. Sitä vastoin fasettikulumista aiheuttavaa maitohampaiston bruksismia on tutkittu hyvin vähän.
Hampaiden varhainen toispuoleinen kuluminen jää usein vähälle huomiolle, vaikka purentavirheissä on usein mukana kallon ja purentaelimen rakenteellista ja toiminnallista epäsymmetriaa. Tutkijat suosittelevatkin kulumien ja yleisen toispuoleisuuden seurantaa entistä systemaattisemmin jo varhaisessa vaiheessa. Toispuoleisten kulumien rekisteröinti ja seuranta voi auttaa purennan epäsymmetrian ymmärtämisessä ja jopa purentavirheiden ennaltaehkäisyssä.
Lähde: Heikkinen T, Rusanen J, Harila V, Alvesalo L. Primary tooth wear in functional lateralities. J Dent Child 2009; 76: 5–12.
Annika Nissinen
Suomen Hammaslääkärilehti 8/2009