Karieksen pysäytyshoitoa saaneilla lapsilla hampaiden reikiintyminen väheni 44 prosenttia verrattuna tavanomaisessa hammashoidossa olleisiin lapsiin. Panostus ehkäisevään hoitoon tuotti tulosta, mutta oliko pysäytyshoito kustannustehokasta verrattuna tavanomaiseen hoitoon?
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää aiemassa tutkimuksessa tehokkaaksi osoitetun kariesvaurioiden pysäytyshoito-ohjelman kustannustehokkuutta. Porissa vuosina 2001–2005 toteutetussa satunnaistetussa kliinisessä tutkimuksessa oli mukana kaikkiaan 497 iältään 11–12-vuotiasta lasta, joilla oli ainakin yksi alkava kariesvaurio. Tutkittavat jaettiin kahteen ryhmään. Toisen ryhmän lapset saivat yksilöllisesti suunniteltua ohjausta ja kariesvaurioiden ehkäisyä suuhygienisteiltä. Hammaslääkärille heidät ohjattiin tarvittaessa. Vertailuryhmä sai tavanomaista hammashoitoa.
Pysäytyshoidon ja tavanomaisen hoidon kustannukset määritettiin 3,4 vuoden ajalta lapsikohtaisesti hoidon tarjoajan näkökulmasta. Jokaiselle hoitotoimenpiteelle ja käytetyille resursseille laskettiin hinta. DMFS-kertymä laskettiin erikseen koe- ja kontrolliryhmien lapsille. Kustannustehokuutta arvioitiin inkrementaalisen kustannus-vaikuttavuusanalyysin avulla vertailemalla kahden hoito-ohjelman kustannuksia ja hoidollisia tuloksia. Kustannus-vaikuttavuussuhde kertoi, kuinka paljon paikkaukselta säästynyt hampaan pinta tuli maksamaan.
Pysäytyshoito oli tavanomaista hammashoitoa tehokkaampaa, mutta myös kalliimpaa. Pysäytyshoidon kulut kuitenkin pienenivät vuosi vuodelta, kun tavanomaisen hoidon kulut pysyivät samalla tasolla. Pysäytyshoito oli tavanomaista hoitoa kustannustehokkaampaa kahden viimeisen vuoden aikana. Tutkijoiden mukaan pysäytyshoito olisi todennäköisesti ollut tavanomaista hoitoa kustannustehokkaampaa kokonaisuudessaankin, jos seurantajakso olisi ollut pidempi tai hoito-ohjelma vähemmän perusteellinen ja/tai ehkäisevää hoitoa olisivat antaneet ainakin osin hammashoitajat suuhygienistien sijaan.
Tutkijat havaitsivat myös, että tavanomaisessa hammashoidossa hammaslääkärit käyttivät hyvin vähän aikaa ehkäisevään hoitoon. Hampaiden paikkaukseen liittyvät kulut olivat sen sijaan lähes kaksinkertaiset verrattuna pysäytyshoitoa saaneisiin. Porissa kokeiltu pysäytyshoito on tutkijoiden mukaan lupaava toimintatapa karieksen hallitsemiseksi. Se saattaisi soveltua käytettäväksi suun terveydenhuollossa yleisemminkin.
Lähde: Hietasalo P, Seppä L, Lahti S, Niinimaa A, Kallio J, Aronen P, Sintonen H, Hausen H. Cost-effectiveness of an experimental caries-control regimen in a 3.4-yr randomized clinical trial among 11–12-yr-old Finnish schoolchildren. Eur J Oral Sci 2009; 117: 728–733.
Annika Nissinen, Suomen Hammaslääkärilehti 3/2010