Potilaat, jotka tekevät sopimuksen kiinteähintaisesta julkisesta hammashoidosta, ovat tyytyväisempiä hoitoon kuin potilaat, joiden laskutus perustuu hoitotoimenpiteisiin. Tutkimus osoitti myös, että kiinteähintaiseen hammashoitoon osallistuneilla oli parempi suunterveyteen liittyvä elämänlaatu.
Ruotsissa Värmlandin julkisessa hammashoidossa on ollut vuodesta 1999 asti mahdollisuus valita joko hoitotoimenpiteisiin perustuva maksu tai uusi sopimusmaksu, joka määräytyy tietyltä ajalta ilman lisäkustannuksia erillisistä hoidoista. Uusi kiinteähintainen malli on levinnyt eri puolille maata nopeasti, ja tällä hetkellä työn alla on valtakunnallinen malli sopimushoidosta.
Veronica Johanssonin väitöstutkimuksen tavoitteena oli selvittää, vaikuttavatko erilaiset hammashoidon maksusysteemit eri tavoin potilaan kokemukseen suunterveyteen liittyvästä elämänlaadusta. Aiemmissa tutkimuksissa, joissa on keskitytty ennemminkin hoidon tuottajan näkökulmaan, on havaittu, että kiinteät hinnat hammashoidosta lisäävät panostusta ehkäisevään hoitoon korjaavan hoidon sijaan. Johanssonin tutkimuksessa tarkasteltiin puolestaan makrotasolla järjestelmän vaikutusta yksilötason kokemukseen.
Kyselytutkimus lähettiin 2400 satunnaisesti valitulle potilaalle, joista puolet oli mukana sopimushoidossa ja puolet yksittäishinnoitellussa hoidossa. Tutkimus osoitti, että sopimushoidossa mukana olevilla potilailla oli tilastollisesti merkitsevästi parempi suunterveyteen liittyvä elämänlaatu kuin potilailla, jotka maksoivat yksittäisistä hoitotoimenpiteistä. Maksujärjestelmät vaikuttivat myös eri tavoin suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun. Esimerkiksi yksittäishinnoitellussa hoidossa olevat kokivat, että suunterveyteen liittyvä elämänlaatu oli parempi, jos hoitohenkilökunta oli potilaskeskeistä. Sopimushoidon potilaat näkivät puolestaan hoitohenkilökunnan potilaskeskeisyyden tärkeänä positiivisena tekijänä, jolloin he olivat valmiita maksamaan enemmän hoidosta.
Ryhmien välillä oli selkeät sosiaaliset erot. Sopimushoitoon osallistuvat olivat nuorempia, korkeammin koulutettuja, useammin Ruotsissa syntyneitä sekä asuivat useammin avio- tai avoliitossa kuin toisen ryhmän potilaat. Mahdollista valikoituvuusvinoumaa eli erilaisten ihmisten hakeutumista erilaiseen maksujärjestelmään ei pystytty sulkemaan kokonaan pois, mutta taustatekijöiden vaikutusta selvitettiin eri analyyseillä. Eri tekijöiden, kuten iän tai koulutuksen välillä ei löydetty yhteyttä suunterveyteen liittyvään elämänlaatuun. Näin voidaan päätellä, että tulosten erot johtuivat maksusysteemistä.
Lähde: Veronica Johansson. Oral health-related quality of life and patient payment systems. Doctoral Theses/OD, Malmö University, 2009. http://dspace.mah.se:8080/handle/2043/9017
Annika Nissinen, Suomen Hammaslääkärilehti 3/2010